Lauttasaari-Seura

Anni Sinnemäki Lauttasaarta tuunaamassa

Älkää luulko, että kaupunkiympäristön apulaispormestari Anni Sinnemäki (vihr.) olisi haudannut toiveensa Länsiväylän bulevardisoinnista. "Yleiskaava kannattaa päivittää jo 2020-luvulla", hän sanoo.

Anni Sinnemäki haluaisi tuunata Koivusaaren kaavaa, säilyttää Kotkavuoren puistona ja perustaa Ruukinlahteen kuplan.

TEKSTI Pete Suhonen

Apulaispormestari Anni Sinnemäki istuu Kaupungintalon sisääntuloaulan neuvotteluhuoneessa, joka on kuin suuri akvaario. Se sijaitsee kaikille kaupunkilaisille avoimella alueella, aulaa jakavan värikkään mediaseinän takana.

Kaupunkisuunnittelun nykytermejä mukaillen olemme kaupunkitilassa harjoittamassa haastattelutoimintaa. Sinnemäki puhuu kuuluvalla äänellä ja muodostaa moitteettomia kirjakielisiä lauseita klangilla, joka saa puheen kuulostamaan aidolta. Selkeästä puheentuottamisesta on ollut Sinnemäelle kosolti hyötyä poliittisella uralla, joka on kestänyt jo kahdenkymmenen vuoden ajan. Eikä kirjallisuusopinnoista, parista runokokoelmasta ja useiden Ultra Bra -hittien sanoittamisestakaan ole ollut ainakaan haittaa itseilmaisulle ja omien ajatusten levittämiselle. Sinnemäen sanoittamia kappaleita on hoilattu kaikilla poliittisilla laidoilla ja keskituhdoilla jo neljännesvuosisadan niin antaumuksella, että ne ovat vähintäänkin piilovaikuttaneet 70–80-luvuilla syntyneiden suomalaisten maailmankuvaan. Paitsi rakkaudesta, Sinnemäki on kirjoittanut lukuisia kappaleita, joiden yhteiskunnallista sanomaa ei ole kätketty riviväleihin: on naisia, jotka ottavat tilan haltuun (Tyttöjen välisestä ystävyydestäNainen joka elää vapaaherran elämää), on monimutkaisia kansallisia konflikteja (Kahdeksanvuotiaana), mutta vieläkään ei ole tuulivoimaa (Ilmiöitä).

Runotytöstä politiikkaan ja Helsingin apulaispormestariksi -tarinaa olisi tuskin kuitenkaan kirjoitettu ilman tietyntyyppistä perhetaustaa. Sinnemäki ei ole herännyt yhteiskunnallisuuteen vaan hän on kasvanut siihen.

Isoisäsi oli Lapuan liikkeessä toiminut rovasti, isäsi Anssi Sinnemäki oli toimittaja ja taistolaisaktiivi. Molemmat vaikuttivat aikansa muodikkaissa poliittisissa ääriliikkeessä, joita jälkipolvet ovat sittemmin kavahtaneet. Miten isäsi ja isoisäsi poliittinen aktiivisuus on vaikuttanut sinuun?  

”Ainakin siten, että olen lapsesta lähtien halunnut vaikuttaa yhteiskuntaan. Toisaalta olen alusta asti ollut vähintäänkin astetta heitä maltillisempi. Mitä isoisääni tulee, Lapuan liike oli silloin lopulta aika luonnollinen valinta pohjalaiselle talollisen pojalle, ei välttämättä siis radikaali. Sittemmin hän maltillistui. IKL-vaiheen jälkeen hänestä tuli kokoomuksen kaupunginvaltuutettu. Isänihän taas julkisestikin kritisoi taistolaisuutta ja analysoi sitä hyvinkin raa’asti. Taistolaisuudella ei ollut moraalista pohjaa. Suurimmaksi virheekseen hän katsoo demokraattisen yhteiskunnan arvojen halveksumisen.”

Vihreiden sisäisen jakolinjan mukaan olet city-vihreä, viime aikoina et ole erityisesti profiloitunut luonnon puolustajaksi.  

”Olen kotoisin Töölöstä ja asunut koko elämäni Helsingissä, eli olen siinä mielessä täysverinen kaupunkilaisvihreä. Toisaalta olen aina tehnyt paljon työtä myös luonnonsuojelukysymyksissä ja luonnon monimuotoisuuden parissa. Koska nykyisessä tehtävässä joudun vastaamaan kaupungin kasvun haasteisiin, minua on kritisoitu luontoarvojen hylkäämisestä. Ja saa kritisoida. Konflikti luonnon säilyttämisen ja kasvun välillä on ilmeinen. Sen voin kuitenkin sanoa, että suhtaudun kuoleman vakavasti luonnon asemaan osana kaupunkisuunnittelua ja Helsingin kasvua.”

Helsingissä vihreät nousi suurimmaksi puolueeksi viime eduskuntavaaleissa. Lauttasaaressa kokoomus on perinteisesti ollut puolueista ylivoimainen, mutta esimerkiksi Kotkavuoren alueella vihreät olivat jo kokoomuksen kannassa. Mistä muusta puolueesi eteneminen Lauttasaaressa nähdäksesi kertoo kuin siitä, että alueelle muuttaa kiivaasti nuoria lapsiperheitä, joiden keskuudessa vihreillä on vahva kannatus?

”Tuo on hyvä analyysi. Vihreitä kannattavat Helsingissä ihmiset, joilla on huoli ympäristöstä, halu ratkoa ilmastokriisiä ja sosiaalinen eetos, jonka ytimessä ovat kysymykset oikeudenmukaisuudesta ja koulutuksesta. Tyypillinen kannattaja on äiti, joka pohtii näitä kysymyksiä, esimerkiksi juuri Lauttasaaressa.”

Taloustutkimuksen toteuttaman Lauttasaari-barometrin mukaan 96 prosenttia lauttasaarelaisista haluaa, että saaren viheralueet säilytetään rakentamattomina. Näin ei kuitenkaan näytä tapahtuvan. Miksi?

Vähän leikkimielisesti voisi sanoa, että jos Lauttasaareen muuttaa vielä 10 000 ihmistä, hekin tulevat haluamaan, että senhetkinen luonto pitää säilyttää ja kodin sijaita hyvässä paikassa lähellä hyvin toimivia joukkoliikenneyhteyksiäUskon, että tulevaisuuden rakentamisessa onnistumme säilyttämään Lauttasaaren ominaislaadun. Puistoja ja viheralueita pitää käsitellä hyvin herkällä kädellä. Pyrimme siihen, että säilytetään niin laajasti kuin mahdollista. Tiivistäminen voi tapahtua viheralueisiin kajoamatta. Sama koskee Lauttasaaren luonnonmukaisia rantoja.”

Millä Lauttasaaren viheralueilla olet itse käynyt?

”En ole asunut Lauttasaaressa, mutta minulla on paljon lauttasaarelaisia ystäviä. Esimerkiksi Kotkavuoren tiedän alueena, mutta en ole käynyt siellä, sama koskee Myllykalliota. Sen sijaan ranta-alueet Kasinonrannasta Ryssänkärkeen ovat tuttuja. Kutsutaanko sitä edelleen Ryssänkärjeksi?”

Jo vain. Vielä näistä rannoista. Uudessa Uusimaa 2050 -maakuntakaavan luonnoksessa laajoilla Helsingin merialueilla on monia lauttasaarelaisiakin huolestuttava merkintä “taajamatoimintojen kehittämisalue”. Miksi taajamat levittäytyvät esityksessä merelle?

”Maakuntakaavan luonnos on nyt paljon sallivampi Helsingille kuin aikaisemmin. Se ei määritä alueellisia toimintoja yhtä tiukasti kuin aikaisemmin, vaan se luo mahdollisuuksia yleiskaavoitukselle. Mielestäni tuolla merkinnällä kuvataan enemmänkin aluetta. En usko, että on pelkoa siitä että merenlahdet täytettäisiin, ja niihin rakennettaisiin taajamia, vaikka maakuntakaava salliikin juridisesti Helsingille merentäytöt aiempaa laajemmin.”

Yleiskaavan 2050 suunnitteluvaiheessa sen väläyteltiin olevan viimeinen strateginen Helsingin kaava, eli uusi maakuntakaava tuskin vaikuttaa Helsinkiin.

”Tuo on väärä käsitys. Ei tuore yleiskaava jää Helsingin viimeiseksi, vaikka se mahdollistaakin poikkeuksellisen pitkän aikavälin suunnittelun. Jo 2020-luvulla yleiskaavaa on mielestäni syytä päivittää, tai tehdä uusia osayleiskaavoja Helsingin kasvusta riippuen. Ne kaatuneet kaupunkibulevardit voisivat olla osa päivitettyä yleiskaavaa.”

Mutta Helsinkihän kasvaa paljon hitaammin kuin yleiskaavan pohjaksi valitun nopean kasvun ennuste oletti. Viime vuoden aikana vuoden 2030 väestöennusteesta leikattiin 13 000 asukasta. Espoo ja Vantaa vetävät Helsinkiä paremmin. Mistä tämä kertoo?

”Ennen kaikkea siitä, että Helsingissä on rakennettu liian vähän. Espoo ja Vantaa ovat rakentaneet enemmän suhteessa kokoonsa. Kyllä Helsinki vetää. Kaikki asunnot, jotka ovat Helsingissä kaupan, myös menevät kaupaksi.”

Toisaalta on vaikuttanut siltä, että Lauttasaaren kasvua on pyritty vähättelemään tai siihen ei ole paneuduttu. Esimerkiksi siltakysymyksessä liikennesuunnittelun asukasmääräpohjana oli ennuste, jonka mukaan Vattuniemi kasvaa alle 500 asukkaalla seuraavan 12 vuoden aikana. Suunnittelijat eivät tienneet Vattuniemen suunnitteluperiaatteiden tuomasta 3 000 asukkaan kasvusta. Tieto oli kaupungin omilla verkkosivuilla ja puhelinsoiton päässä saman toimialan kaavoittajilla. Tämä vaikuttaa ylimieliseltä. Eikö moisen tiedon pitäisi olla hanskassa? 

”Kyllä pitäisi. Silti olen varma, että liikennesuunnittelutiimi ei suhtaudu ylimielisesti työhönsä. Heillä ei ole agendaa. He ovat liikennesuunnittelijoita. Yleisesti ottaen yksityiselle maalle rakentamisessa suhteessa väestöennusteisiin on parannettavaa. On totta, että tieto ei aina kulje parhaalla mahdollisella tavalla. Mitä siltaan tulee, autoliikenne sillä on jo pitkään vähentynyt, vaikka asukasmäärä on lisääntynyt. Uskon muuten, että uudesta sillasta tulee vielä lauttasaarelaisille ilon ja ylpeyden aihe. Toivottavasti seuraava Lauttasaari-barometri mittaa sitäkin.”

Liikennesuunnittelu aiheutti draamaa tänäkin syksynä. Keskustatunnelin kaatuminen suunnitellussa muodossa oli pormestari Jan Vapaavuorelle kova paikka. Olitte ilmiriidoissa. Kuinka yhteistyönne sujuu? 

”Tällä valtuustokaudella yhteistyö toimi pitkään erittäin hyvin kaikkien pormestareiden kesken, mutta keskustatunnelin kaatuminen oli rankempi paikka tälle yhteistyölle kuin mikään muu asia.”

Toimiiko yhteistyönne nyt?

”Muotoilisin, että se sujuu paremmin.”

Miten Länsisataman raskaan liikenteen ongelmat, jotka heijastuvat myös Lauttasaareen, pitäisi ratkaista? 

”Ensisijainen ja nopein ratkaisu on ohjata raskasta ajoneuvoliikennettä  suoraan Vuosaareen. Satamamaksujen muutoksen seurauksena tämä kehitys on jo käynnissä, ja tulokset ovat lupaavia.”

Yksi argumentti Lauttasaaren siltakysymyksessä oli, että ajokaistan poistamisen seurauksena lunta voi nyt välisijoittaa sille. Nyt olemme kuulleet, että satojen koululaisten ja heidän vanhempiensa toivomaa kuplahallia ei voi sijoittaa Ruukinlahdenpuistoon muun muassa siitä syystä, että se on saarella ainoa paikka, jossa lunta voi vastaanottaa. Käytättekö lunta aseena kaupunkisuunnittelussa? 

”Ei minusta. Dilemma on siinä, että lunta tulee harvoin, mutta kerralla suurempia määriä kuin aiemmin. Se aiheuttaa meille todellisia ongelmia, jotka on ratkaistava.”

Olisitko sinä valmis edistämään kuplahanketta Ruukinlahdenpuistoon?

”Koska hallia niin laajalti saarella kannatetaan, ja jalkapallo on niin suuressa suosiossa, kyllä minunkin nyt täytyy yrittää pehmeästi vaikuttaa siihen että Lauttasaari saa kuplan.”

Lauttasaari-barometrin mukaan 83 prosenttia lauttasaarelaisista vastustaa asuntojen rakentamista saarelle niin, että  alueesta tulisi kantakaupunkimainen. 89 prosenttia vastustaa merentäyttöjä. Yleiskaava tuonee kuitenkin yli 60 prosentin väestökasvun vuoteen 2050. Jo vuonna 2030 saarella asunee lähes 30 000 asukasta. Miksi alueen asukkaiden enemmistön ääni ei kuulu alueen suunnittelussa?

”Tämä on kysymys, joka ei koske pelkästään Lauttasaarta, vaan laajasti koko Helsinkiä. Uudetkin Lauttasaareen muuttavat asukkaat tulevat vastustamaan mainitsemiasi asioita. Pääsääntöisesti asukkaat ovat kiintyneitä alueeseensa sellaisena kuin se on. Uskon kuitenkin, ihmisille on enemmän iloa asua kasvavassa ja kehittyvässä kuin pienessä ja kuihtuvassa kaupungissa. Minun näkökulmastani meidän on löydettävä mahdollisuudet  kaupungin kasvulle.”

Josta pääsemmekin Koivusaareen. Saaresta on tulossa 5000 asukkaan ja 4000 työpaikan kaupunginosa. Kerroit aiemmin syksyllä, että pohdit Koivusaaren asemakaavan tuunaamista. Kuinka tuunaisit sitä?

”Kaava on tehty huolella ja sillä on pitkä historia. Se on peruja vuoden 2002 yleiskaavasta. Uskon, että jos se nyt tehtäisiin puhtaalta pöydältä,  siitä tulisi aika erilainen. Keväällähän kaavaa käsitellään kaupunkiympäristölautakunnassa. Voi olla, että juna meni jo, mutta itse olisin itse sijoittanut asumisen painopisteen lähemmäksi Koivusaaren metroasemaa. Se sopisi kaupunkibulevardiajatukseen, jos yleiskaavaa päivitetään.”

Kysymys sosiaalisen asuntotuotannon suuntaamisesta: Onko mielestäsi kaupungin asia huolehtia siitä, että ihmisten tulee voida tulo- tai varallisuustasostaan riippumatta asua missä päin tahansa Helsinkiä?

”Ei ole. Kaupungin asia ei ole taata tällaista riippumattomuutta, vaikka pyrimmekin suuntaamaan asumista siten, että alueet olisivat monipuolisia ja niillä asuisi erituloisia ihmisiä. Yksilötasolla emme voi sitä tietenkään taata.”

Vattuniemen asemakaava tuo keskeiselle suunnittelualueelle 3 000 asukasta lisää, mutta kaavoituksessa ei tiedetä kuinka paljon suunnittelualueella on tällä hetkellä työpaikkoja. Koko Lauttasaaressa työpaikkojen määrä on vähentynyt 80-luvun lopulta 40 prosenttia. Mikään ei viittaa siihen, että Vattuniemessä työpaikkojen määrä voisi säilyä. Ajetaanko Lauttasaarta nukkumalähiöksi? 

”Työpaikkojen katoaminen ei ole hyvä kehityssuunta. Kaavoittajat tekevät töitä kovassa ristipaineessa, sillä Vattuniemen kiinteistön omistajilta tulee painetta muuttaa alue asumiseen. Vattuniemi, jossa olisi enemmän ihmisiä mutta työpaikat säilyisivät, olisi ihanteellinen. Kiinteistöjen omistajien tulisi houkutella taloihin toimistoja, joista myös kivijalkaliikkeiden menestys paljon riippuu.”

Kaupungilla on ollut vaikeuksia pysyä omissa rakentamisprojekteissaan aikataulussa. Pyrkän tekojää myöhästyy. Lauttasaaren päiväkodin rakentaminen Isokaarelle on saanut jo farssin piirteitä. Se myöhästyy lähes vuoden alkuperäisestä aikataulustaan. Yhdeksi syyksi on kerrottu vesivahinko vessassa. Pormestari Vapaavuori on puhunut paljon muun muassa tietöiden nopeuttamisesta. Onko näyttöä siitä, että kaupungista olisi tulossa ketterämpi?

”Päiväkodin myöhästyminen noin paljon on tosi valitettava asia. Meillä on julkisessa rakentamisessa ongelmia ja toimintojen välistä yhteistyötä pitää parantaa. Parin vuoden ajan olemme pyrkineet kehittymään asiassa, mutta organisaatiomuutos rakentamisen osalta ei vielä valmis. Toivottavasti pian tuloksia alkaisi näkyä kaupunkilaisillekin.”

 

APULAISPORMESTARIN LIIKENNEVALOT

Kaupunginosille lisää itsemääräämisoikeutta? (KELTAINEN)

”Mukaan omaan alueen kehittämishankkeisiin, esimerkkinä liikuntapaikat. Ei muodollista päätäntävaltaa kaavoitukseen.”

Meritäyttöjä Lauttasaareen? (PUNAINEN)

”Koivusaarta lukuun ottamatta ei.”

Kotkavuori säilytettävä puistona? (KELTAINEN)

”Itse Kotkavuori tulisi säilyttää puistona, mutta alueelle voi tulla jotain täydennysrakentamista.”

Raitiovaunulinja Lauttasaareen? (VIHREÄ)

”Jossain vaiheessa kyllä.”

Talvikupla Ruukinlahteen? (VIHREÄ)

 

PARASTA SAARELLA

  1. Vanha Lauttasaari

”Hieno arkkitehtoninen ilme. Otavantien ennen sotia valmistuneet rakennukset Kasinonrantaan mentäessä ovat todella kauniita.”

  1. Metro

”Tehokas joukkoliikenneväline, hyvä yhteys keskustaan.”

  1. Saaripatriotismi

Vahvasta identiteetistä seuraa tiukkasanaistakin keskustelua, joka on hedelmällistä. Vaikeiden kysymysten parissa työskentely on kiinnostavaa ja kehittävää.”


SIIS KUKA ANNI SINNEMÄKI?

46-vuotias Helsingin kaupunkiympäristön apulaispormestari. Vihreiden kansanedustaja 1999–2015. Vihreiden puheenjohtaja ja työministeri vuosina 2009­–2011. Humanistisen tieteiden kandidaatti, opiskellut Venäjän kirjallisuutta Helsingin yliopistossa.

Synnytti esikoisensa teini-iässä. Aviossa Ultra Bra -yhtyeen johtajan Kerkko Koskisen kanssa vuosina 1996–2001. Sanoittanut lukuisia Ultra Bran kappaleita. Julkaissut kaksi runokokoelmaa. Nykyään naimisissa tietokirjailija Anton Montin kanssa. Pariskunta sai lapsen vuonna 2012.