Lauttasaari-Seura

Ihan pimeä paikka

Ursa kartoittaa jatkuvasti Suomen pimeitä paikkoja, joissa on mahdollisimman vähän valoa niin, että tähtiharrastus onnistuu. Sellainen löytyy myös Lauttasaaresta.

Särkiniemi on yksi Helsingin harvoista pimeistä paikoista, jossa voi nähdä Linnunradan. (Kuva: Mikko Ankelo)

TEKSTI Katja Pesonen

Ursan planetaari Tuukka Perhoniemi kertoo nähneensä Linnunradan Helsingissä vain kahdessa paikassa. Ensimmäinen niistä on Kustaanmiekka Suomenlinnassa, toinen Särkiniemessä Lauttasaaressa. Ursa kartoittaa jatkuvasti Suomen niin sanottuja pimeitä paikkoja ja Helsingistä niitä on löytynyt toistaiseksi Lauttasaaren ja Suomenlinnan lisäksi vain Kaivopuistosta ja Kallahdenniemen uimarannalta.

Perhoniemi on käynyt monet kerrat tiirailemassa tähtiä Ryssiksen kallioilla.

”Meren suunta on pimeä. Särkiniemessä sekä idästä että lännestä tulevat valot jäävät piiloon ulapan taakse eikä etelästäkään tule niin paljon näkemistä estäviä häiriöitä kuin muualla päin Helsinkiä. Kirkkaalla ilmalla näkymä Särkiniemestä etelänsuuntaan on hieno ja sen soisi muidenkin kokevan.”

Siksi Ursa järjestää Tuhannen tähden retken Särkiniemen kallioille 5. joulukuuta.

 

Niin kaunis kaupunki kuin Helsinki onkin, täältä ei valitettavasti löydy yhtään ihanteellista paikkaa tutkailla taivasta. Valoa on Suomen metropolissa liikaa. Näin on jopa Viikin luonnonsuojelualueella, jota voisi luulla laajan luontoalueensa vuoksi timanttiseksi paikaksi tähtiharrastajille. Lähellä olevien asuinalueiden valot kuitenkin tekevät sille hallaa. Se on yksi tiiviin rakentamisen haittoja.

Ursa  on kampanjoinut parina viime vuotena hienojen luontokokemusten ja hyvän valaistuksen puolesta.

”Monissa tapauksissa ne liittyvät yhteen, sillä huonosti suunnitellut ja suunnatut ulkovalot kätkevät puolet luonnosta.”

Hyvä valaistus on siis jotain aivan muuta kuin rivi katulamppuja. Yleensä puhutaan valosaasteesta eli liiallisesta keinovalosta, joka häiritsee sekä ihmisten että eläinten ja muiden eliöiden elämää. Ursassa on nyt alettu puhua mieluumminkin hukkavalosta, sillä huonossa valaistuksessa on kyse juuri siitä, hukkaan menevästä valosta.

Perhoniemen mukaan valaistuksen voisi esimerkiksi asetella luontoon puolen metrin korkeudelle. Nykyiset katuvalot nousevat kymmeneen metriin. Matalammalla valot valaisisivat sitä mitä pitääkin eli kävelyreittiä. Se rauhoittaisi eläinten elinympäristön ja bonuksena tietysti pystyisi näkemään nykyistä paremmin taivaankannen oman valoloiston, kun ylös katsoessa silmään ei iskisikään katulamppu.

Katuvalot voisivat myös kirkastua havaitessaan liikettä. Perhoniemi kysyy, miksi maastossa pitäisi olla täydet katuvalot illasta aamuun silloinkin kun todella harva ulkona kulkee.

”Pimeys herättää tunteita, joskus irrationaalisiakin. Ihmisillä on käsitys, että heti kun tulee pimeää, joku hyppää puskasta ryöstämään, mutta tilastot eivät tue tätä millään tavalla.”

Perhoniemi on kuitenkin tyytyväinen kaupungin päätöksestä vaihtaa katulamput ledeiksi. Tai no, ainakin osittain tyytyväinen.

”Ledejä on mahdollista säädellä himmeästä kirkkaampaan ja näin tietyillä alueilla valaistusta voisi pitää hämyisempänä hiljaiseen aikaan. Niiden huono puoli taas on puolikylmät ja sinertävät sävyt, jotka siroavat ilmassa kaikkien eniten ja aiheuttavat siten juuri hukkavaloa.”

Perhoniemi kertoo Helsingin kaupungin parhaillaan kartoittavan sitä, kannattaisiko lisätä erityisesti merenrantojen valaistusta.

”Kehittäminen yleensä tarkoittaa rakentamista ja sitä kautta lisää valaistusta. Toteutuessaan se huonontaisi entisestään taivaan tarkkailua pääkaupunkiseudulla.”

Lauttasaaressa tästä saisi osansa Länsiulapanniemi, jolle kaupungin teettämässä konsulttiselvityksessä ehdotetaan uutta ulkoilureittiä grillikatoksineen ja piknikpöytineen mikä toisi alueele myös tehokkaamman valaistuksen.

 

Perhoniemi kertoo helmi-maaliskuun olevan yleensä paras aika tarkkailla taivasta Lauttasaaressa. Myös elo-syyskuussa näkyy hyvin. Sekä marras-, joulu- ja tammikuu ovat usein pilvisiä. Hän pitääkin peukkuja, että itsenäisyyspäivän aattona sää suosii.

Särkiniemen tähtiretkellä etsitään meidän omaa galaksiamme, Linnunrataa, jossa Maa ja aurinkokuntamme sijaitsevat. Taivaalla galaksi näkyy tähtivyönä, joka jatkuu läpi taivaankannen. Särkiniemessä sen reuna erottuu hennosti lännen suunnassa. Tuolloin itsenäisyyspäivän aattona voi Perhoniemen mukaan näkyä myös Mars, Linnunrataa lähinnä oleva suuri galaksi Andromedan galaksi sekä loppuvuoden tähtikuviot.

Tähtiretki Ryssänkärkeen

Tähtitieteellinen yhdistys Ursa ry. järjestää tähtiretken Särkiniemen kallioille 5.12. Lähtö klo 19 Veijarivuoren uimarannalta. Varaudu säänmukaisella vaatetuksella ja taskulampulla. Retken vetää Tuukka Perhoniemi. Lisätietoja pimeataivas@ursa.fi.