TEKSTI Katri Penttinen
Päätös kansallisen kaupunkipuiston perustamisselvityksestä oli maanantaina 14. kesäkuuta lähes vuoden tauon jälkeen kaupunginhallituksessa. Kansliapäällikkö Sami Sarvilinnan päätösehdotus oli, että valmistelua ei enää jatketa. Asia jätettiin kokouksessa kuitenkin pöydälle. Lautakuntavaiheessa poliitikot eivät tyytyneet virkamiesten ehdotukseen.
Helsinki perusti jo vuonna 2017 työryhmän tekemään esiselvitystä puistosta valtuustoaloitteen pohjalta. Sen loppuraportissa arvoitiin kolmea erilaajuista puistovaihtoehtoa. Neljäntenä mahdollisuutena oli niin sanottu Nyky +, jota kutsutaan Helsingin kaupunkipuistoksi.
Nyky + vaihtoehdossa Helsingin arvokkaita viher- ja kulttuurialueita suojeltaisiin ja kehitettäisiin toimintasuunnitelmien ja talousarvion kautta ilman maankäyttö- ja rakennuslain mukaista kansallinen kaupunkipuisto statusta. Tämä virkamiesten ajama vaihtoehto kumoutui jo kaupunkiympäristölautakunnassa. Se päätti kuitenkin äänin 9-4, että alettaisiin valmistella Keskuspuiston ja Haltialan ytimeen pohjautuvaa kansallista kaupunkipuistoa.
Ennen kuntavaaleja kaupunginhallituksen jäsenet Nasima Rasmyar ja Anni Sinnemäki kannattivat KKPH-liikkeen pormestarikyselyssä kansallisen kaupunkipuiston perustamista lautakunnan päätöksen mukaisesti.
Lauttasaari-Seura on pitänyt tärkeänä kaupunkipuiston perustamista ja tulee kirjelmöimään asiasta myös kaupunginhallitukselle. Särkiniemi kuului kaikkiin esiselvityksen puistovaihtoehtoihin.
Katri Penttinen oli jäsenenä Helsingin nimeämässä ohjausryhmässä, joka selvitti puistovaihtoehtojen taloudellisia vaikutuksia.