Kerro arjen tavoistasi nappia painamalla – Nyt kerätään tietoja saarelaisten hiilijalanjäljestä

Vastaa vain nappia painamalla! Ikenna Ikegwuonu, Eero-J Ahonala ja Eeva Heikkerö kutsuvat lauttasaarelaisia kertomaan ilmastoystävällisistä tavoistaan.

Aimo Kiukas painoi nappia ensimmäisten joukossa. Lauttasaari-Seuran Jukka Tulkki odottaa laitteen ensimmäisiä tuloksia mielenkiinnolla.

 

TEKSTI ja KUVAT Katja Pesonen

Miten kuljet paikasta toiseen? Syntyikö lounaasta hävikkiä? Kierrätätkö? Näihin ja muihin hiilijalanjälkeä koskeviin kysymyksiin pääsevät lauttasaarelaiset nyt vastaamaan pelkkää nappia painamalla.

Lauttasaari-Seuran Hiilineutraali Lauttasaari 2030 -hanke on ottanut ensimmäisen konkreettisen askeleen ja tuonut Wott-laitteita kahdeksaan pisteeseen saarella: S-Market Itälahdenkadulle (Itälahdenkatu 27), S-Market Lauttasaareen (Lauttasaarentie 28), K-Supermarket Lauttasaareen (Kiviaidankatu 2), K-Supermarket Oliiviin (Isokaari 42), Lauttasaaren yhteiskoulun aulaan sekä liikuntasalin aulaan (Isokaari 19), Kauppakeskus Lauttiksen 2. kerrokseen (Lauttasaarentie 28) ja Lauttasaaren kirjastoon (Pajalahdentie 10a).

Tableteilta näyttävillä ruuduilla esitetään yksi kysymys ja siihen muutama vaihtoehto, joista valitaan itselleen sopivin. Esimerkiksi Lauttiksessa pyörii parhaillaan kysymys, kuinka vastaaja saapui paikalle: autolla, julkisilla kulkuneuvoilla, kävellen, pyörällä vai sähköautolla. Kysymykset vaihtuvat säännöllisesti ja eri laitteilla voi olla eri kysymyksiä, mutta ne liittyvät kaikki hiilineutraaliuteen. Kyselyn tarkoituksena on kartoittaa lauttasaarelaisten hiilijalanjälkeä.

Hankekoordinaattori Eero-J Ahonala kertoo kysymysten liittyvän muun muassa liikkumiseen, kiertotalouteen, sähköautoihin, ruuan pois heittämiseen ja kierrätykseen eli mahdollisimman laajasti erilaisiin toimiin, mistä jää hiilijalanjälki. Hankkeen projektiryhmä kerää vastauksista dataa jatkuvasti ja kertoo lauttasaarelaisille väliaikatietoja esimerkiksi Lauttasaari-lehdessä, sosiaalisessa mediassa ja mahdollisesti myös Lauttiksen videotauluilla.

 

Wott-kyselyllä saadaan arvokasta tietoa lauttasaarelaisten tavoista, mutta se hyödyttää myös yrityksiä.

Projektiryhmässä mukana oleva Katri Penttinen kertoo, että jos vaikkapa mukana olevat kaupat saisivat kyselyllä tiedon, että heille tullaan pääasiassa omalla autolla, he voivat pohtia sen syitä. Johtuuko se esimerkiksi hankalista pakkauskooista, huonoista julkisista yhteyksistä tai ettei pyörille ole kunnon paikkaa tai sähköautolle latauspistettä. Tai jos hävikkiä tulee heidän kaupastaan paljon, kuinka he voisivat toimia sen vähentämiseksi.

”Tiedon keräämisen lisäksi kyselylaitteiden tarkoitus on tuoda ilmastoasioita näkyväksi ihmisille ja herättää lauttasaarelaiset ajattelemaan ilmastoasioita, omaa hiilijalanjälkeään sekä miettimään, kuinka voisi itse toimia sen pienentämiseksi”, Penttinen sanoo.

Webropol on tarjonnut Wott-laitteet on Seuran käyttöön vuoden ajaksi. Webropol myyntipäällikkö Eeva Heikkerö ja palvelupäällikkö Ikenna Ikegwuonu ovat iloisia päästessään tärkeään hankkeeseen mukaan.

”Myös meille ilmastonmuutoksen pysäyttäminen on tärkeää ja haluamme olla mukana työskentelemässä tulevaisuutta varten”, Heikkerö sanoo.

Ikegwuonu on ollut auttamassa hankkeen projektiryhmäläisiä laiteasennuksissa ja opastamassa sen käyttöön.

 

Aimo Kiukas tutkailee Lauttiksen toisessa kerroksessa olevaa kyselylaitetta kiinnostuneena. Hän oli yksi ensimmäisistä vastaajista. Kysymykseen miten oli paikalle tullut, hän vastasi tulleensa omalla autolla.

”Mietin kyllä ilmastoasioita ja sitä mitä yksinasuva ihminen pystyy sen osalta tekemään. Olen esimerkiksi pitkään miettinyt kokonaan autosta luopumista, se on ollut sellainen päänvaiva jo toista vuotta. Täällä Lauttasaaressa ei tarvitse autoa, sillä täällä on niin hyvät yhteydet joka suuntaan”, hän sanoo.

Luonto ja sen säilyttäminen on hänelle erittäin tärkeää. Kiukas kertoo lenkkeilevänsä Lauttasaaren luonnossa joka päivä 8-10 kilometriä, jos säät eivät sitä estä.

Hän seuraa myös ilmastokeskustelua ja toteaa sen menevän liian usein riitaisaksi ja painostavaksi.

”Mielestäni on tärkeää keskustella asioista niin, ettei se ärsytä ketään. Riitely pahentaa tilannetta. Kun asiat hoidetaan maltillisesti, päästään helpommin hyvään lopputulokseen ja siihen, että ihmiset ovat samaa mieltä asioista ja puhaltavat yhteen hiileen”, hän sanoo.