Lauttasaari-Seura

2. Lauttasaaren kirkko

Helsingin seurakuntien kirkkovaltuusto asetti vuonna 1938 komitean hankkimaan tontteja laajenevan Helsingin seurakunnille. Samana syksynä komitea kävi Lauttasaaressa ja tutustui mm. Myllykallion alueeseen. Lauttasaaren omistaja, Julius Tallbergin perikunta lupasi kirkolle tontin ilmaiseksi, mikäli kirkko rakennettaisiin jollekin perikunnan osoittamista kolmesta tontista.

Kesällä 1952 Helsingin seurakunnat ostivat kauppaneuvos Julius Tallbergin perikunnalta kaksi Myllykallion itärinteellä sijainnutta tonttia. Tonteilla oli tuolloin muutama aikanaan kartanon työntekijöiden asuntoina toiminut vanha puurakennus.

Vuonna 1953 julistettiin arkkitehtikilpailu uuden kirkon suunnittelemiseksi Lauttasaareen. Kilpailun voitti arkkitehti Osmo Lappo ehdotuksella ”Saarella palaa”. Toisen palkinnon sai arkkitehti Bertel Saarnio ehdotuksella ”Viheriöivä risti” ja kolmannen palkinnon arkkitehti Aarno Ruusuvuori ehdotuksella ”Kolme”. Palkittujen lisäksi palkintolautakunta lunasti kaksi muuta työtä, arkkitehti Keijo Petäjän (mukana arkkitehti Marja Petäjä ja arkkit. yo. Heikki Koskelo) suunnitelman ”Cour” ja arkkitehtien Kauko Tiihonen ja Erkki Pasanen suunnitelman ”Terrazza”.

Palkintolautakunta piti ehdotusta ”Cour” (Ranskan kielen sana ”cour” tarkoittaa sisäpihaa) kiinteänä, maastoon hyvin sopeutuvana, kehityskelpoisena ja ”miehekkäänä”. Lautakunnan yksimielinen käsitys oli, että tämä suunnitelma toteutettuna johtaisi parhaaseen lopputulokseen. Erikoisen tilanteen, että lunastettu ehdotus valittiin toteutettavaksi kilpailun voittajan sijaan selittää se, että arkkitehti Keijo Petäjän ehdotukselle ei voitu antaa palkintoa, koska se poikkesi joiltain osin kilpailun säännöistä.

Normaalista poiketen Lauttasaareen oli tarkoitus rakentaa kirkko, työkeskus ja kappeli, joista työkeskuksen ja kappelin oli määrä valmistua ensin. Kun kirkkovaltuusto hyväksyi Keijo Petäjän suunnitelman lokakuussa 1953, se teki samalla päätöksen koko rakennusryhmän rakentamisesta kerralla. Lauttasaaren kirkon harjannostajaisia vietettiin toukokuussa 1957 ja uusi kirkko ja työkeskus vihittiin käyttöön syyskuun 20. päivänä 1958 Tampereen piispa Eelis Gulinin toimesta tasavallan presidentti Urho Kekkosen ollessa läsnä puolisoineen.

Lauttasaaren kirkko oli valmistuessaan kaupungin modernein ja siitä tuli turistikohde, jota saapui katsomaan bussilasteittain kiinnostuneita. Lauttasaaren kirkko oli kymmenen vuoden ajan suosituimpia käyntikohteita Helsingin kirkkojen joukossa, kunnes Temppeliaukion kirkko syrjäytti sen vuonna 1969.

Lauttasaaren suomenkielisen kirkon lisäksi kokonaisuuteen kuuluu pienempi ruotsinkielinen Sankt Jacobs kyrka ja kirkkojen välissä oleva työkeskus, jossa toimii mm. päiväkoteja, partioita ja yhdistyksiä. Tiloihin kuuluu lisäksi palloiluhalli.