TEKSTI ja KUVA Pete Suhonen
Meri on auki, mutta kymmenet veneet ovat yhä talviunillaan Koivusaaressa. Venepeittojen helmat paukkuvat lounaistuulessa, kun Helsingin kaupungin massakoordinaattori Mikko Suominen osoittaa paikkaa, jonne lauttasaarelaiset yllättänyttä 1,6 hehtaarin kokoista maa-aineksen kierrätyskenttää suunnitellaan.
Kentältä olisi noin 200 metrin etäisyys lähimpään lauttasaarelaiseen asuintaloon, meritäyttöjä tehtäisiin vain 80 metrin päässä.
Koivusaaren edustalta on tarkoitus nostaa 350 000 kuutiota merenpohjaa 23 hehtaarin alalta, josta myöhemmin osaksi Koivusaarta täytetään 18 hehtaaria. Kaikkiaan esirakentamiseen tarvitaan 1,4 miljoonaa kuutiota materiaa, noin 14 eduskuntatalollista. Kun uusi Koivusaari on valmis, se on pinta-alaltaan kasvanut 2,5-kertaiseksi nykyisestä 13 hehtaarin koostaan.
Täytöt taputellaan muutamassa vuodessa, mutta alueen infra- ja talorakentaminen jatkuu suhdanteista riippuen kauas 2030-luvulle.
Vaikka hiekka ja pöly ei vielä lennä silmiin kuten Jätkäsaaressa, Suominen kääntää mielellään selkänsä tuulelle, jonka alapuolella odottaa toimittaja ja muutamia avoimia kysymyksiä.
Tarkoitukseni oli haastatella Koivusaaren projektijohtajaa. Miksi hän ei vastaa kysymyksiin johtamastaan projektista?
“Maa- ja vesirakentaminen ja kiertotalousasiat eivät ole hänen leipätyötään. Siksi on luontevaa, että minä vastaan esirakentamista koskeviin kysymyksiin.”
Mikä kaupungin taho teki päätöksen siitä, että juuri Koivusaareen aiotaan perustaa kierrätyskenttä?
“Tämä meni eteenpäin teknisen johtajan allekirjoituksella. Päätös linkittyy kaupunginhallituksen vuoden 2015 päätökseen kaivumaiden hyödyntämisen kehittämisohjelmasta. Sen mukaan aluerakentamiskohteissa tulee toteuttaa kaivumaiden käsittely- ja välivarastoaluetta. Haettava ympäristölupa ei tarkoita, että kaikkia siinä mainittuja toimintoja toteutetaan alueella.”
Entä jos aluerakentamiskohteen välittömässä läheisyydessä asuu tuhansia ihmisiä?
“Kierrätyskenttä tukee meritäyttöjä. Koivusaaren tapauksessa järjestely varmistaa nopean rakentamisen ja siten lyhentää rakentamisen aiheuttaman haitan kestoa.”
Vaikka kyseessä on virkamiespäätös, eikö kuitenkin olisi ollut järkevää informoida kaupunkiympäristölautakuntaa näin merkittävässä asiassa?
“Velvollisuutta ei ole, mutta ei informoimisesta haittaakaan olisi ollut.”
Helsingin kaupunkiympäristölautakunnan lisäksi Lauttasaaresta valitut kaupunginvaltuutetut ja kaupunginosayhdistys Lauttasaari-Seura on pidetty täysin pimennossa päätöksestä. Miksi ihmeessä?
“Viestintä on mennyt perseelleen. Kaupungin olisi pitänyt tuoda reilusti ja selvästi esiin, mitä Koivusaareen suunnitellaan. Eiköhän tämä ole viimeinen kerta, kun tämän kokoluokan hankkeessa käy näin.”
Louhekuljetukset Länsiväylältä
Lupahakemuksen perusteella Koivusaaressa käsiteltäviä aineksia voitaisiin käyttää myös muualla kuin Koivusaaressa. Eli perusteilla on kierrätyskeskus myös muita kaupungin hankkeita varten?
“Tämä ei pidä paikkaansa, vaikka lupahakemuksesta saa sen käsityksen. Koivusaareen tuodaan ja siellä käsitellään ainoastaan Koivusaaren rakentamisessa muodostuvia tai tarvittavia massoja.”
Koska hakemuksesta saa toisen käsityksen, kuka tai mikä taho siis päättää kierrätyskentälle tulevan aineksen käyttötarkoituksesta?
“Minä päätän. Mikä tulee Koivusaareen, se käytetään vain Koivusaaren rakentamiseen.”
Mitä reittiä louheet kuljetettaisiin kierrätyskentälle?
“Työaikainen yhteys rakennetaan Länsiväylältä, sen tarkkaa linjausta ei ole vielä suunniteltu. Tämä on selkeä puute hakemuksessa. Sotkatietä ei kuitenkaan hyödynnetä massakuljetuksiin. Se on täysin selvää. ”
Tuodaanko massoja Koivusaareen myös proomuilla?
“Erittäin todennäköisesti.”
Kuinka nopeasti Koivusaaren ruoppaukset ja meritäytöt on mahdollista toteuttaa?
“Laajasalon edustalla sijaitsevaa Koirasaarta laajennetaan kymmenen hehtaaria, ruoppaus ja miljoonan kuution meritäyttö kestävät vain puolitoista vuotta. Mikäli täyttömateriaalia on kyllin, ruoppaus ja meritäytöt kestävät Koivusaaressa kolmesta neljään vuotta. Jos ruoppaus alkaisi vuonna 2022, valmista olisi jo 2025. Sen jälkeen kierrätyskenttä palvelee ainoastaan alueen infra- ja talonrakentamista.”
Mistä saatte kylliksi maa-ainesta noin vauhdikkaaseen operaatioon?
“Esimerkiksi Garden Helsinki -hanke Töölössä on tämän hetken tiedon mukaan alkamassa noin vuonna 2021. Hankkeessa muodostuu louhetta suurin piirtein saman verran kuin Koivusaaressa tarvitaan. Lisäksi Vuosaaren väylän syventäminen käynnistyy parin vuoden sisällä, sekä Jätkäsaaren kierrätyskentällä on runsaasti louhetta varastossa.”
Onko Ikea tietoinen suunnitellusta kierrätyskentästä?
“Tuskinpa. Toisaalta kierrätyskenttä on Koivusaaressa vain intensiivisen rakentamisen ajan. Kun asutusta tulee lähelle, kenttä poistuu. Ikealle ei koidu haittaa.”
“Helsinki-moreenia”
Kuinka kierrätyskenttää voidaan hakea alueelle, jonne sillä ei ole lainvoimaista asemakaavaa?
“Väliaikainen kierrätyskenttä ei tarvitse kaavaa.”
Kuinka kauan kestää väliaikainen?
“Sitä ei ole määritelty.”
Hakemuksessa puhutaan mineraalipitoisen rakennusjätteen käsittelystä Koivusaaressa. Tarkoittaako tämä myös asbestia?
“Ei tarkoita. Käsittelemme tarvittaessa purkubetonia ja kitkamaata, niin kutsuttua Helsinki-moreenia: soraa, hiekkaa, kiviä, tiiltä, betonia. Tavoite on, että rakennusjätteitä ei tarvitsisi käsitellä enää Koivusaaressa.”
Haitta-aineita sisältävää rakennusjätettä tai pilaantunutta maa-ainesta ei tuoda siis Koivusaareen lukuun ottamatta ne merenpohjan pilaantuneet sedimentit, joita Koivusaaren edustalta ruopataan?
“Juuri näin.”
Minkälaisia hajuhaittoja kuivatettavat sedimentit aiheuttavat?
“Kuivattavat sedimentit eivät aiheuta hajuhaittoja.”
Kuinka paljon asukkaita asuu arvionne mukaan alueella, jonne aiheutuu etenkin melua ja pölypäästöjä?
“Arviota ei toistaiseksi ole. Emme ole tehneet melu- ja pölyselvityksiä. Selvää on, että lähistön asukkaat eivät saisi häiriintyä kentän toiminnasta. Melun tulee olla sellaista, etteivät ohjearvot ylity lähistön asuin- ja virkistysalueilla. Poikkeavaa pölyämistä ei saisi tapahtua. Melua ja pölyä tullaan tarkkailemaan vähintään viranomaisen edellyttämällä tavalla.”
Milloin nuo puuttuvat selvitykset tehdään?
“Ennen eniten melua aiheuttavan toiminnan alkamista ja sen aikana.”
Jätkäsaari hiekkamyrskyää kovalla tuulella. Kuinka aiotte suitsia Koivusaaren kierrätyskentän ja meritäytettyjen alueiden pölyämistä?
“Se vaatii kastelua suolaliuoksella ja tarvittaessa pintojen päällystämistä.
Pölyhaitta jää kuitenkin merkittävästi vähäisemmäksi kuin Jätkäsaaressa, jossa louhekasat ovat massiivisia ja yli kymmenmetrisiä. Koivusaaressa kasojen korkeus on maksimissaan viisi metriä. Koivusaaressa kaikki täyttömateria pyritään ajamaan suoraan meritäyttöön. Kierrätyskenttä on häätavara. Erityisen tärkeää on meritäytettyjen alueiden sellainen väliaikaiskäyttö, joka estää pölyämistä.”
Koivusaaren kärjessä on suojeltu merenrantaniitty ja osayleiskaavan mukaan alueen puusto säilytetään. Oletteko selvittäneet kierrätyskentän vaikutukset niityn kasveille?
“Niittyyn ei kajota. Kierrätyskentällä ei pitäisi olla vaikutuksia niittyyn, vaikka toki pölyn määrä lisääntyy intensiivisen rakentamisen aikana. Selvitystä ei ole tehty.”
Laskelmanne mukaan kaupunki saa heikoimmillaan vain miljoonan euron tuoton Koivusaaren osayleiskaavasta. Miten hanke voi olla kokonaistaloudellisesti kannattava, kun siitä aiheutuu peruuttamattomia ympäristövaikutuksia ja noin kymmenen vuoden jatkuvaa päivittäistä haittaa asukkaille?
“Kaavoituksessa ei huomioida rakentamisen aikaisia haittoja.”
Kierrätyskenttäsuunnitelma on aiheuttanut suurta huolta lauttasaarelaisten keskuudessa. Miksi Helsinki ei ole järjestänyt Koivusaaren vesi- ja ympäristöluvista tiedotustilaisuutta asukkaille kuten isoissa lupahankkeissa on tapana?
“Kierrätyskentästä olisi pitänyt kertoa etukäteen esimerkiksi kaavoitustilaisuuksien yhteydessä. Mutta lupaan, että järjestämme asukastilaisuuden kevään aikana.”
Juttu on julkaistu Lauttasaari-lehdessä 28.3.2019