TEKSTI Katja Pesonen
Mitä laki määrittelee väestönsuojan rakentamisesta, Väestönsuojien Rakentamisyhdistys ry:n puheenjohtaja Matti Virpiaro?
Pelastuslaki toteaa, että rakennuksen omistajan on uudisrakentamisen yhteydessä tehtävä rakennukseen tai sen läheisyyteen väestönsuoja, jonka suuruudeltaan voidaan arvioida riittävän rakennuksessa asuvia, pysyvästi työskenteleviä tai muutoin oleskelevia henkilöitä varten.
Mitä nykyään rakennettavalta väestönsuojalta vaaditaan?
Väestönsuojan tulee antaa siinä oleskeleville suoja asevaikutuksilta ja rakennussortumilta sekä ionisoivalta säteilyltä ja myrkyllisiltä aineilta.
Suojaako tavallisen asuinkerrostalon väestönsuoja siis säteilyltä?
Laissa ei erikseen puhuta säteilysuojasta eikä erikseen rakenneta säteilysuojaa, vaan kysymys on aina väestönsuojasta ja väestönsuoja suojaa myös säteilyltä. Suojat, joissa on aikanaan tehty ilmansuodatus, suojaa myös säteilylaskeumalta eli mahdollisilta ilmavirran mukana kulkeutuvalta säteilevältä pölyltä.
Säteilytilanteessa riittää sisälle suojautuminen, poikkeuksena ydinräjähdys. Väestönsuojia ei varsinaisesti ole rakennettu säteilytilannetta varten, mutta mitä massiivisempi suoja säteilytilannetta varten on tarjolla, sitä vähemmän väestömassaan suhteutettuna tulee säteilystä aiheutuvia terveysriskejä. Väestönsuoja on siinäkin mielessä hyvä paikka suojautumiseen säteilylaskeuman alkuvaiheessa, että laskeumaan liittyvä pöly suodattuu väestönsuojan ilmanvaihtojärjestelmässä ja tällöin suojassa voitaisiin tarvittaessa suojautua pitkänkin aikaa. Laskeuman jälkivaiheen puhdistustoimet ovat erityisen tärkeitä ja tästä viranomaiset antavat tilanteeseen liittyviä ohjeita. Suojautuminen tapahtuu aina viranomaisten ohjeiden mukaan.
Tietojeni mukaan vuosina 1959-1963 rakennetuissa, tavallisten asuinkerrostalojen väestönsuojissa on hiekkasuodatin eikä se suodata juuri lainkaan kaasumaisia aineita tai radioaktiivista pölyä. Onko näin?
Väestönsuoja sinällään suojaa radioaktiiviselta säteilyltä, mutta ilmanvaihdon kautta sisälle tuleva radioaktiivinen pöly on saatava puhdistettua suojassa olevalla laitteistolla. Hiekkasuodattimet ovat ongelmallisia monessa mielessä. Mikäli radioaktiivista pölyä tulisi hiekkasuodattimeen, se varastoituisi sinne ja aiheuttaisi ajanmittaan ongelmia. Hiekkasuodattimissa oleva hiekka saattaa olla myös kosteusvaihteluista johtuen paakkuuntunutta ja menettänyt näin suodatusominaisuutensa.
Entä jos taloyhtiö haluaisi vaihtaa iäkkään rakennuksen väestönsuojassa olevan hiekkasuodattimen nykyaikaiseen suodattimeen? Mitä se vaatisi, paljonko se maksaisi ja kannattaisiko tällaista remonttia ylipäätään tehdä?
Jälkiasennuksena ei kannata aktiivihiilisuodatinta asentaa, sillä laitteisto edellyttää muutoksia, jotka ovat niin kalliita, että järkevämpää on asentaa uusi ilmanvaihtokoneisto. Tavanomaiseen kerrostaloon asennettavan laitteiston hinta asennuksineen maksaa noin 12 000 – 16 000 euroa.
Jos asuu rakennuksessa, jossa ei ole nykyaikaista suodatusmenetelmää eikä sen laitteistoa vaihdeta, kannattaako tällaisissa asuvien olla huolissaan?
On hyvä muistaa, että tällä hetkellä Suomeen ei kohdistu välitöntä sodanuhkaa. Tässä mielessä ei kannata olla huolissaan. Mikäli joutuisimme sodanuhkan kohteeksi, viranomaiset toteuttaisivat tarvittaessa evakuoinnit uhkanalaisista ja vailla suojaa olevista kohteista. Teknisesti huonotasoinen suoja antaa vähimmillään mahdollisuuden sirpalesuojatasoiseen suojaukseen ja suojia voidaan näin hyödyntää tilanteen mukaisesti.
Koska väestönsuojien kuntoon saattaminen on yksilön, perheen tai taloyhtiön turvallisuuden ja varautumisen kannalta tärkeää, on se lähtökohtaisesti myös järkevää. Väestönsuojan kunnostamisen kustannus esimerkiksi 30 asunnon taloyhtiössä aiheuttaisi vain noin 500 euron kustannuksen huoneistoa kohden. Näin saataisiin nykyaikainen ilmanvaihtotekniikka, jolla turvallisuudentunteen lisäksi lisättäisiin turvaa säteilytilannetta tai sodanuhkan varalta.