Länsiväylän osayleiskaavan valmistelu ei mene pintaa syvemmälle

Seurasaarenselän pinnan alaisesta elämästä tiedetään vähän. Länsiväylän ympäristön osayleiskaavan valmistelussa se on unohdettu kokonaan.

Mereen ei pitäisi rakentaa. Piirros on vuoden 2000 Lauttasaaren puheenvuoro -lehdestä. Piirtäjä Anssi Rauhalan repliikki on ajankohtaisempi kuin koskaan.

TEKSTI Päivi Litmanen-Peitsala

Mikä on Seurasaarenselkä? Vesialue, johon kuuluvat esimerkiksi Keilalahti, Lapinlahti, Humallahti, Pikku Huopalahti, Taivallahti ja näkökulmasta riippuen myös Laajalahti. Se on lukuisten kaupunginosien lähivesi.

Avomereen sen yhdistävät Lauttasaaren salmi ja pienet aukot Länsiväylän alla. Vettä vesistöön  puskevat lisäksi vain Haaganpuro ja Mätäjoki.

Kaupunkiympäristölautakunnalle on esitetty runsain mitoin asiakirjoja, jotka kertovat Länsiväylän tunneloinnista ja rakennusmaan valtaamisesta merestä. Vesistövaikutuksista esitetään ainoastaan virtausmalliselvitys mahdollisen täyttöalueen ja Salmisaaren vaikutusten osalta.  Muutoksia verrataan nykytilaan unohtaen jopa jo hyväksytyt Koivusaaren alueen täytöt ja mahdolliset voimajohtojen kaivamiset merenpohjaan, Lapinlahden rinnakkaissillan vaikutukset. Espoon suunnitelmista ei mainita mitään.

Mitä Seurasaarenselästä tiedetään?

Julkisista lähteistä löytyy vähän ajankohtaista tietoa Seurasaarenselän pinnan alaisesta elämästä. Tilan todetaan olevan huono/välttävä vuonna 2014. Nyt teetetty virtausselvitys ottaa kantaa vain veden vauhtiin täyttöjen jälkeen. Vaikutuksista mainitaan pinnan päälliset leväesiintymät ja ruovikoituminen Lapinlahdessa sekä lähinnä uimiseen vaikuttava veden samentuminen. Vaikutuksia pinnan alaiseen elämään ei esitetä lainkaan.

Viimeinen verkosta löytyvä sekä Maamonlahden että Koivusaaren huomioiva virtausselvitys lienee 2001 tehty, jonka perusteella Maamonlahden alueesta luovuttiin Töölön puolelle aiheutuvien ongelmien takia? Onko muita?

Espoo selvitti virtauksia, kaloja ja eliöitä

Espoo suunnittelee Keilalahdelle yhdeksän hehtaarin täyttöä rantapromenadia varten. Sen takia on tehty virtausselvitystä ja tarkasteltu myös kasveja ja kaloja Keilalahdessa vuonna 2022. Näistä selvityksistä ilmenee, että Seurasaaren selän alueella kovaa pohjaa on lähinnä mantereen ja saarten rannoilla. Muu on pehmeää mutamaista, kenties virtausten mukana herkästi kulkeutuvaa  ainesta. Espoon teettämät kalatalous-, virtaus- ja vedenlaatuselvitykset ovat monipuolisia, mutta niissäkin on huomioitu ainoastaan Koivusaaren tulevien täyttöjen vaikutukset Keilalahteen. Mitään mainintoja Lauttasaarensalmen, Salmisaaren ja Länsiväylän osayleiskaava-alueen huomioon ottamisesta ei ole.

Onko vedessä kasveja tai kaloja?

Helsingin julkisista selvityksistä löytyy verkosta vuonna 2014 tehty tarkastelu kasvillisuuden tilasta pääkaupunkisedun vesistössä. Sen tarkastelulinjoista ja pisteistä vain muutama on Seurasaarenselällä. Koska vesialue on suuren asukasmäärän virkistysalue, jota hyödynnetään kalastukseen, uimiseen, rantakävelyyn ja oleskeluun, olisi jo ihmistenkin takia syytä ennakoida meritäyttöjen vaikutuksia koko alueella. Ihminen ei kuitenkaan ole kaiken mitta, vaan kasvit, kalat, äyriäiset ja elollinen yleensä muodostavat toisistaan riippuvaisen elinympäristön.

Helsingin suunnittelu on siiloutunutta. Samaan aikaan kun Seurasaarenselälle suunnitellaan vedet sekoittavia täyttöjä, annetaan rahaa ja työpanosta meritaimenen palauttamiseksi Mätäjokeen ja Haaganpuroon. Niihin taimen kulkee Seurasaarenselän lävitse. Esteitä puretaan ja poikasia istutetaan jo nyt. Asiasta iloitaan Helsinki-Espoon kalatalousalueen käyttö- ja hoitosuunnitelmassa ja kalastajien sivustoilla.

Seurasaarenselän kalasto on myös Laajalahden kalastoa, sillä vaikkapa kutualueita on Espoon selvitysten ja kalatalousalueen kehittämissuunnitelman mukaan useassa paikassa Lauttasaaren ja Töölön edustalla sekä saarissa. Vaikka osa eläimistä on paikkauskollisia, ne tarvinnevat yhtä lahtea suuremman, toimivan ekosysteemin.

Hiilineutraaliustavoitteen syy unohdettu?

Ilmastonmuutoksen hillitseminen esitetään syynä rakentamiselle. Ehkä on unohtunut, mihin päästöjen vähentämisellä pyritään? Tavoite on elämän säilyttäminen maalla ja merellä, luonnonolosuhteiden tuhoutumisen estäminen. Keskitytään tavoitteeseen, ei keinoihin.

LUE LISÄÄ

Selvitys meritäyttöjen vaikutuksista virtausolosuhteisiin Koivusaaren, Hanasaaren ja Lemislahden alue, Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto, 2001  https://www.hel.fi/static/ksv/www/yk2002/virtausselvitys.pdf

Helsinki-Espoon kalatalousalueen käyttö- ja hoitosuunnitelma, 2022 https://helsinki-espoonkalatalousalue.fi/mita-haet/kaytto-ja-hoitosuunnitelma/

Keilalahden meritäyttöhankkeiden kalatalousselvitys, Sitowise 2022, https://static.espoo.fi/cdn/ff/nPCvxRd6VLI7Xz9fTp4_1GNao01pVAAkqOKvnrRDoc8/1660550382/public/2022-08/Keilaniemen%20meritäyttöhankkeiden%20kalatalousselvitys%202022.pdf

Keilaniemen meritäyttöjen virtaus- ja vedenlaatuselvitys, Sitowise 2022 https://static.espoo.fi/cdn/ff/K8peHcg42IwH0fis_9HjcRUCZGqb_MXz1VK3cb0QDeA/1660550382/public/2022-08/Keilaniemen%20meritäyttöjen%20virtaus%20ja%20vedenlaatuselvitys%202022.pdf

Litoraalin kasvillisuuden tila pääkaupunkiseudun merialueella 2014, Syväranta&Leinikki, 2014 https://www.hel.fi/static/ymk/julkaisut/litoraalin-kasvillisuuden-tila-2014.pdf

Haganpuro.fi https://haaganpuro.fi