TEKSTI ja KUVA Pete Suhonen
Lauttasaari-Seura oli kutsunut saaren merelliset toimijat HSK:n kerhotalolle torstaina. Iso-Pässi-salissa keskusteltiin Vattuniemen veneilyklusterin ja koko saaren veneilytoimijoiden tulevaisuudesta kaupungin kasvupaineen alla.
Helsingistä on katoamassa yli 2 300 veneen talvisäilytyspaikkaa, joista Lauttasaaresta satoja. Rakentamissuunnitelmat Koivusaaressa, Lohiapajanlahdella ja Länsiväylän ympäristössä ajavat venekerhoja Lauttasaaresta vähintäänkin pitkään evakkoon. Samaan aikaan Suomen suurimmassa venealan klusterissa, Vattuniemessä, epäröidään investoida liiketoimintaan liian lyhyiden vuokrasopimusten vuoksi.
Helsingin kaupunki on parhaillaan tehostamassa merellistä strategiaansa toimialajohtaja Ville Lehmuskosken johdolla, kun strategian toimeenpano siirtyi taannoin kaupunginkanslialta kaupunkiympäristön toimialalle. Strategian ohjausryhmä pitää kokouksensa Vattuniemessä kesäkuussa, johon mennessä Lauttasaaren merellisten toimijoiden on määrä antaa Seuralle evästyksensä kaupungille vietäväksi.
HSK:n satamassa oli laaja edustus lauttasaarelaisia alan toimijoita leijalautailijoista vakiintuneisiin yrityksiin, kuten WB-Sailsiin ja Leeveneeseen, sekä HSK:n kaltaiseen purjehduksen suurseuraan. Huoli oli yhteinen: veneilijät ovat Helsingin sokea piste. Veneilyyn ja merellisyyteen liittyvän liike- ja yhdistystoiminnan taloudellista, mielikuvallista ja yhteisöllistä merkitystä ei kaupunki tunnu ymmärtävän.
50 000 veneilijää
”Helsingissä on 25 000 veneilijää. Jos perheenjäsenet lasketaan mukaan, veneilijöitä on yli 50 000”, Helsingin moottoriveneklubin kommodori Sakari Salonen kertoi. Helsinki onkin suurin markkina-alue uusille veneille Suomessa.
”Veneilijät voisivat tuoda miljardiluokan tulot pääkaupunkiseudulle. Helsingin merellinen strategia ei voi olla pelkästään biennaaleja tai lauttaliikennettä Vallisaareen. Yksityisveneily generoi elinvoimaa koko pääkaupunkiseudulle”, Venealan Keskusliitto Finnboat ry:n toiminnanjohtaja Jarkko Pajusalo sanoi. Finnboat järjestää Vattuniemessä vuosittain kaksi suurta alan tapahtumaa: veneiden koeajopäivän toukokuussa ja uivan venenäyttelyn elokuussa.
”Vattuniemi on myös espoolaisille veneilijöille ensimmäinen paikka tehdä veneilyyn liittyviä hankintoja. Klusteri tuo veneilijöiden rahaa Helsinkiin”, Pajusalo muistutti.
Venealan yrittäjät ja yhdistykset toivoivat kaupungilta liiketoiminnan kehittämiseen ennustettavuutta. Lyhyillä vuokrasopimuksilla sitä ei ole.
”Pitäisi kunnostaa halli, mutta siihen ei kannata ryhtyä ilman näkymää tulevasta”, lähes kahden miljoonan euron liikevaihtoa pyörittävän Leeveneen Joni Leeve sanoi. Samankaltaisen huolen jakoi Särkiniemen mökkiläiset ry:n Iisakki Härmä.
”Vuokrasopimuksemme on vuoteen 2032. Mitä sen jälkeen. Epävarmuus jarruttaa halukkuutta mökkien kunnostamiseen.”
Pajusalon mukaan veneilijöitä ajetaan ulos kaupungista. Ottajia kyllä riittää. Esimerkiksi Inkoo panostaa voimakkaasti veneilijöihin ja heidän tarvitsemiinsa palveluihin. ”Jos Helsinki ei ota veneilijöitä ja heidän tarpeitaan huomioon, veneiden perässä lähtevät veneilyn palvelut ja lopulta veneilijät.”
Yksilötasolla suurin syy veneilyn lisääntymiseen on eläköityminen.
”Eläköityminen ja etätyö mahdollistavat hyvin toimeentulevien muuttoliikkeen pois ja bonuksena tulee usein myös parempi elintaso”, Jarkko Pajusalo sanoi.