TEKSTI Katja Pesonen
Korona-aika on kurittanut nuorisoa kovalla kädellä. Iässä, jossa sosiaalinen elämä on erityisen tärkeää ja energiaa pitäisi päästä jotenkin purkamaan, rajoitukset ovat syöneet harrastukset, siirtäneet koulun nettiin ja vähentäneet kavereiden näkemistä. Nuoret oireilevat ympäri Suomen eikä Lauttasaari ole poikkeus.
Lauttasaaren yhteiskoulussa on noussut pinnalle nuorten lisääntynyt levottomuus, joista näkyvin on ollut nuorten aiheuttamat järjestyshäiriöt Lauttiksessa. Viime vuoden lopulla ostoskeskus sai runsaasti asiakaspalautetta saaren omista nuorista, jotka parveilivat rappukäytävillä ja parkkihallissa. Seinille syljettiin ja piirrettiin, meteli oli kova ja roskia jätettiin sinne tänne. Lopulta poliisi joutui jututtamaan nuoria ja Lauttis lisäämään vartiointiaan.
THL:n tekemä uusi kouluterveyskysely paljastaa myös, että Lykin lukiolaisten päihteidenkäyttö on runsaampaa kuin muualla Helsingissä ja jopa Suomessa keskimäärin. Kysely koskee vuotta 2019, mutta oletuksena on, etteivät luvut ole ainakaan kovin terävästi laskeneet vuoden 2020 aikana. Lykkiä käsittelevissä tilastoissa on huomioitava, että Lykin 314 lukiolaisesta 32 prosenttia on lauttasaarelaisia eli suurin osa opiskelijoista asuu muualla, pääasiassa Espoossa.
Kannabista saa helposti
Lykin lukiolaisista tytöistä 50 prosenttia on todella humalassa vähintään kerran kuukaudessa, kun taas muun Helsingin lukiolaistytöistä todella humalassa kerran kuussa on 22 prosenttia, koko maassa 17 prosenttia. Lykin lukiolaispojista todella humalassa on noin 37 prosenttia, koko Helsingissä 29 prosenttia ja koko maassa 20 prosenttia.
Lykin lukiolaistytöistä 21 prosenttia käyttää alkoholia viikoittain, muualla Helsingissä 9 prosenttia ja Suomessa 5 prosenttia. Lykin lukion pojista samaa tekee 16 prosenttia, muualla Helsingissä 14 prosenttia ja Suomessa 5 prosenttia.
Lykin lukiolaisista 43 prosenttia on kokeillut kannabista ainakin kerran ja 79 prosenttia pitää sen hankintaa helppona. 47 prosenttia myös hyväksyy ikäistensä kannabiksen käytön.
Koti ja koulu yhteistyöhön
Lauttasaari-lehti teki jutun Päihteiden lumo (3.5.2018) kolme vuotta sitten. Siinä käsiteltiin THL:n tuolloin uusinta kouluterveyskyselyä, jossa paljastui, että siinä missä nuorten päihteiden käyttö on Suomessa laskenut 2000-luvulta lähtien, Lauttasaaressa se oli lisääntynyt. Silloin lykkiläisistä lukion ykkös- ja kakkosluokkalaisista 60 prosenttia oli todella humalassa vähintään kerran kuukaudessa, kun muualla Helsingissä sama luku oli 24 prosenttia. Viikoittain alkoholia käytti 41 prosenttia, muualla Helsingissä 11 prosenttia.
Lauttasaaren yhteiskoulun oppilashuollossa on terveydenhoitaja, kuraattori, kolme erityisopettajaa, neljä opinto-ohjaajaa, vararehtori, yksi psykologi ja peruskoulun terveystiedon opettaja Outi Korkiakoski. Korkiakoski harmittelee, ettei kolmen vuoden aikana päihteidenkäyttöä ole saatu merkittävästi laskemaan.
Hän sanoo kaikkien heidän, sekä Lykin henkilökunnan että hallituksen olleen helmikuussa yhteydessä vanhempiin nuorten oireilusta. Hän peräänkuuluttaa vahvempaa kodin ja koulun yhteistyötä.
”Korjaavaa työtä on tehty paljon, mutta on aloitettava myös ennaltaehkäisy. Olemme pitäneet vanhemmille päihteistä virtuaalisen tilaisuuden keskustelemalla Lykin tilanteesta. Opiskeluhuollon tiimissä halusimme nostaa tätä päihdeteemaa yhteiseen keskusteluun aikaisempaa avoimemmin ja systemaattisemmin. Muita toimia suunnitellaan myöhemmin”, hän kertoo.
Hän on tyytyväinen siitä, että keskustelu koulun ja vanhempien välillä on nyt avattu ja kaikilla vaikuttaa olevan ratkaisukeskeinen asenne. Virtuaaliseen tilaisuuteen osallistui iso joukko vanhempia, jotka ovat kiitelleet Lykin avoimuutta.
Koulussa on rauhallista
Korkiakosken mukaan Lykin seinien sisällä levottomuus ei ole näkynyt, päinvastoin.
”Osa porukasta on etäopinnoissa, joten paikan päällä on vähemmän oppilaita ja siksi koulussa on jopa rauhallisempaa kuin normaalisti. Meillä on upeita ja hyvin kasvatettuja oppilaita. Nuoret kuitenkin kaipaavat aktiviteetteja ja heidän on pakko päästä purkamaan energiaa, nyt heillä ei ole keinoja tehdä sitä, sillä elämää on rajoitettu. Ei ole mikään ihme, että tällaista tapahtuu ja se näkyy koko Suomessa.”
Alkoholia kuluu monella toki ihan viihdekäytössäkin, mutta Korkiakoski sanoo päihteiden usein liittyvän mielenterveyden haasteisiin, sillä päihteet ovat nopein tapa vaihtaa tunnetilaa.
”Nuorten ryhmässä tapahtuvien päihteiden käytön juurisyy oman näkemykseni mukaan on syvä yksinäisyyden tunne sekä kyvyttömyys löytää väylä, aika ja paikka ilmaista tunteitaan ja huoliaan. Usein aika pienistäkin huolista voi syntyä ajan kanssa isoja vyyhtejä”, hän sanoo.
Murrosiässä myllertää aina
Korkiakoski on taustakoulutukseltaan perheterapeutti ja huomannut, että vaikka nuorella olisi onnellinen lapsuus, hyvä kotikasvatus ja turvallinen ympäristö, kiireisten uraa tekevien vanhempien stressiä katsellessa lapsi tai nuori voi laittaa itsensä ja omat tarpeensa sivuun, sillä hän ei halua kuormittaa vanhempiaan lisää.
”Toisaalta juuri niin sanotusti hyvin kasvatetut ja omaa brändäystään treenaavat teinit jäävät hyväuskoisina koukkuun päihteiden keinohauskuuteen ja siihen illuusioon, että stressi ja kiire selättyvät, kun välillä nollaa.”
Nuorilla on myös omia paineita opiskelusta, kun jo yläasteella pitäisi tietää mitä tekee isona ja valita juuri oikeat kurssit yliopisto mielessään. He joutuvat tekemään liian isoja päätöksiä liian aikaisin. Paineet ovat sitä kovemmat mitä tavoitteellisempi koulu on. Lisäksi syksyllä 2020 lukion aloittaneiden kesken ei ole päässyt tapahtumaan ryhmäytymistä etäopiskelun vuoksi ja Korkiakosken mukaan moni nuori selkeästi kokee siksi ulkopuolisuutta.
Hän kuitenkin muistuttaa ongelmien koskevan vain pientä määrää nuoria.
”Suurin osa voi hyvin ja he iloitsevat siitä, että koronarajoitusten vuoksi vanhemmat tekevät etätöitä ja ovat siksi kotosalla enemmän. Käydään hiihtämässä ja kävelyllä, tehdään ruokaa. Ihan tavallisen arjen jakamisella on nuorille suuri merkitys.”