Lauttasaaren merialueilla on monet kasvot. Saaren eteläpuoli sijaitsee avomeren reunalla, länsipuolta rajaa ulkosaaristo, Seurasaaren selkään rajoittuva pohjoisreuna on sisäsaaristoa. Lauhoina talvina saaren eteläpuoli on jäätön, mutta Lauttasaaren pohjoispuolen merialue saattaa olla jäässä kolmenkin kuukauden ajan.
Kesäkuukausina avomeren pintavesi on pääsääntöisesti viileämpää kuin sisälahdilla. Avomerellä veden lämpötila saattaa pudota tuulisella säällä hyvin nopeasti. Helteisen ja tyynen sään aikana pintavesi lämpenee, mutta tuulen nostattama merenkäynti sekoittaa alemmat viileät vesikerrokset lämpimään pintaveteen. Suojaisimmilla merialueilla kuten Lauttasaaren pohjoispuolella pintaveden lämpötilavaihtelut ovat kesäisin vähäisempiä.
Loppusyksyllä, kun avomeren suuret vesimassat ovat keränneet lämpövarastoa koko kesän ajan, osat Lauttasaaren pohjois- ja eteläpuolella vaihtuvat. Vesi avomeren puolella viilenee kylmien ilmojen vaikutuksesta hitaammin. Esimerkiksi Suomenlinnassa meriveden lämpö oli viime lokakuun lopussa lähes 11-asteista, Katajaharjussa enää alle 8-asteista.
Kumpuaminen viilensi vedet
Kuluva kesä tarjosi jo kesäkuussa korkeita pintaveden lämpöjä, mutta heinäkuussa tilanne muuttui. Suomen ympäristökeskuksen erikoitustutkija Seppo Knuuttilan mukaan Suomenlahden rannikon viileisiin vesiin eivät ole olleet syynä niinkään verraten alhaiset ilman lämpötilat, vaan kumpuamista aiheuttavat lännen ja lounaan väliset tuulet.
Kumpuamisessa pintakerroksen vesi virtaa pois alueelta ja tilalle nousee syvemmältä kylmempää vettä. Kun tuulet puhaltavat pohjoisella pallonpuoliskolla rannanmyötäisesti niin, että ranta on tuulen suuntaan nähden vasemmalla, maapallon pyörimisestä aiheutuvan Coriolis-ilmiön takia virtaus kääntyy oikealle, jolloin pintavesi alkaa virrata rannikolta poispäin kohti avomerta.
Pääsääntö Suomenlahden rannikolla on, että kumpuamisen aiheuttaa länsituuli. Lauttasaaressa länsituuli viilentää kuitenkin lähinnä saaren avomeren puolen vesialueita. Seurasaaren selällä länsituuli ei käännä meriveden virtausta avomerelle. Sen sijaan pohjoisen puoleinen tuuli viilentää vedet myös Seurasaaren selällä. Pohjoistuulella Lauttasaaren sisälahdista virtaa lämmintä pintavettä avomerelle, ja etelästä saapuu Lauttasaaren salmea myöten korvaavaa viileää vettä tilalle. Kumpuamisen seurauksena merivesi saattaa viilentyä jopa yli kymmenellä asteella yön aikana.
Veijarivuorenniemen uimaranta on kaunis. Merivesi on siellä usein viileää.
Katajaharjussa 7 astetta lämpimämpää
Kuvaavaa Lauttasaaren heinäkuiselle tilanteelle on, että avomerellisen Veijarivuorenniemen rannalla pintaveden lämpö oli viime perjantaina (28.7.) noin 12,4 astetta, Lauttasaaren pohjoispuolella, Katajaharjun mattolaiturilla vesi oli seitsemän astetta lämpimämpää, 19,4-asteista.
”Suojaisilla ja verraten matalilla rannoilla, kuten Katajaharjun mattolaiturilla vesialue on nyt pinnasta pohjaan, viiden metrin syvyyteen, samalämpöistä”, Knuuttila kertoo.
Toisin kuin voisi luulla, tuulisen ja viileän kesän seuraus saattaa olla myöhemmin syntyvä jääpeite talvella.
”Tuulisuus siirtää lämpöä syvemmälle, eli tuulisina kesinä mereen kertyy enemmän lämpöä ja syksyllä vesimassa jäähtyy hitaammin”, Knuuttila selittää. Ja kääntäen: mitä heikkotuulisempi kesä on, sitä vähemmän lämpöä on siirtynyt mereen, vaikka pintavesi olisi poikkeuksellisen lämmintä.
Meriveden maksimi- ja minimilämpötiloja kuukausittain ajanjaksolla 1.5.–28.7.2023. Lähde: UiRas.fvh.io
Onko meren lämpenemisestä mitään hyötyä?
Erikoistutkija Seppo Knuuttila. Kuva: Eija Järvinen.
Sadan vuoden aikana Itämeren pintalämpötila on noussut noin kolme astetta, ja syväveden lämpötila kaksi astetta. Lämpimämpään meriveteen liukenee vähemmän happea ja se pahentaa merenpohjan hapettomuutta.
Onko lämpenemisestä mitään hyötyä Suomenlahdelle tai sen ekosysteemille, Seppo Knuuttila?
”Jos talvella ei muodostu jääpeitettä ja myrskyt sekoittavat vesimassan pohjaan asti, se saattaa parantaa happitilannetta. Talvi 2019–2020 oli jäätön ja Suomenlahti sekoittui pohjaan asti. Jos jokainen talvi olisi jäätön, jolloin Suomenlahden omilta pohjilta ei vapautuisi fosforia, sillä olisi positiivinen vaikutus. Yleensä lämpimien talvien kääntöpuoli on ravinteiden valuminen maalta mereen. Lämpimät talvivuodet 2008 ja 2020 olivat kuormitukseltaan 2000-luvun suurimpia, joten miinuksen puolelle menee. Kaloista lämpenemisestä kärsivät erityisesti lohikalat ja made. Ahven, särkikalat ja kuha sen sijaan hyötyvät.”
Onko Pietarin jätevedenpuhdistamojen toiminnasta tuoreita tietoja?
”Mitään yhteistyötä ei tehdä virallisella tasolla, ja epävirallistenkin tietojen luotettavuus on kyseenalainen. 2000-luvun alussa Pietarin jätevedet saatiin puhdistukseen, mutta sodan alkamisen jälkeinen tilanne on hämärän peitossa. Mitkään omat havaintomme aluevesillämme eivät osoita, että jokin iso päästölähde vuotaisi Suomenlahteen. Toisaalta kannattaa muistaa, ettei jätevesien päästäminen Suomenlahteen ole Venäjän intressissä. Se kärsisi siitä itse eniten.”
Kerro hyvä uutinen Itämerestä.
”Fosforin viipymä meressä on 50 vuotta, ja Itämeren vesi vaihtuu 30 vuodessa. Kohta on kulunut 50 vuotta siitä, kun fosforipäästöjen rajoittaminen aloitettiin. Fosforipitoisuudet kääntyvät väistämättä laskuun lähivuosikymmeninä.”