Nasima Razmyar haluaisi monitoimitalon Lauttasaareen

Pormestareiden haastattelusarja jatkuu. Kulttuurin ja vapaa-ajan apulaispormestari Nasima Razmyar on kaartanut Kabulin, Moskovan, Rovaniemen, Käpylän ja Punavuoren kautta Lauttasaareen. Tänne hän haluaisi yhteislaulujuhlan ja monitoimitalon.

Nasima Razmyarin mukaan kaupunginosademokratiaa pitää kehittää edelleen. Hän haluaa säilyttää Kotkavuoren puistona, eikä sallisi merentäyttöjä Lauttasaaressa.

TEKSTI Pete Suhonen

Eletään jo kolmatta poikkeustilakuukautta, on toukokuun puoliväli. Punaisen huvilan toisen kerroksen hyvin pitkän pöydän molempiin päihin on asetettu tuoli. Haastattelijalle ja haastateltavalle. Turhaan. Kun Helsingin kaupungin harmaaseen college-asuun pukeutunut Nasima Razmyar pyyhkäisee paikalle, hän ei vilkaisekaan hänelle varattuun tuoliin, vaan istahtaa reippaasti etuoikealle, varsin lähelle. Aivan kuin hän ei olisi itse lainkaan huolissaan siitä k:lla alkavasta hyvin pienestä asiasta, joka on muuttanut tapaamme elää nopeammin kuin mikään muu sitten toisen maailmansodan. Se on virkistävää. Koska etäisyyden pitäminen ei ole Nasima Razmyarin juttu, ei etätyön tekeminenkään ole ollut hänelle kovinkaan mieluisaa, ennemminkin meluisaa.

Razmyarin nelihenkinen perhe on juuri muuttanut Pajalahdentieltä Vattuniemeen. Nuorempi poika täyttää vuoden vasta kesän lopulla, esikoinen on kolmevuotias kotikiitäjä. Razmyar myöntää, että uutta kortteeria katsastettiin myös muualta Helsingistä, puoliso vilkuili sitä jopa Espoosta, mutta on helpottunut, että se löytyi saarelta. Niinpä. Nyt Razmyarkin voi sanoa asuvansa Vuoden kaupunginosassa, kuten Kotiseutuliiton tuore tunnustus kuuluu.

Lauttasaarelaisia voitossa ei tietenkään yllättänyt mikään muu kuin sen viipyminen. Tunnustuksen myötä lauttasaarelaisia on taas pilkattu hyväosaisiksi nurkkapatriooteiksi – tuttu juttu vuodesta 1946– joten ehkä vasta muutaman vuoden saarella asunut Razmyar on myös saanut tuta alkuasukkaiden turhan kotiseutukiintymyksen?

“Enpä tiedä. Asuin Käpylässä pitkälle aikuisikään, sitten vähän aikaa Punavuoressa. Odotin esikoistani, kun muutimme Pajalahteen. Lauttasaareen minulla ei ollut minkäänlaista suhdetta toisin kuin espoolaisella miehelläni. Tuntuman saaminen saareen vei aikansa ja ihmettelin puhetta Onnellisten saaren -idyllistä, mutta nyt tuntuu, että pois lähteminen täältä olisi vaikeaa. Äitini ylistää Lauttasaarta paratiisiksi. Tiedä sitä, mutta kävellessäni saaren rannoilla, huomaan sidoksen saaren asukkaiden välillä. Se näkyy myötämielisinä katseina, pieninä huomaavaisina nyökkäyksinä.”

Synnyit Kabulissa, isäsi oli Afganistanin Moskovan suurlähettiläs ennen kuin jouduitte pakenemaan Suomeen. Täällä teidät sijoitettiin Rovaniemelle. Sieltäkin on kulttuurisesti ja maantieteellisesti aika matka kaupunkiin, jonka kulttuurin ja vapaa-ajan toimialaa nyt johdat. Mikä on mielestäsi sellainen kaupunki, joka kelpaisi esikuvaksi Helsingillekin?

“Jos pitää valita, se on Tukholma. Sen merellissyyttä on hyödynnetty upealla tavalla keskusta-alueen ravintoloissa, satamissa ja laitureilla. Myös tapahtumista meillä voisi olla jotain opittavaa heiltä. Suomalaiset ovat laulukansaa. Ruotsalaisilla on Allsang på Skansen. Juuri sellaisen yhteislaulutapahtuman haluaisin Kasinonrannalle. Samalla käristettäisiin makkaraa ja vaahtokarkkeja.”

Jos olen oikein ymmärtänyt, tuon idean toteutumiseen kannattaa varautua. Sinulla ja miehelläsi on vene Pajalahdessa. Se on kovin lauttasaarelaista.

“Totta. Saimme juuri pienen moottoriveneemme vesille On pientä luksusta ajaa omalla veneellä lähisaariin. Joskus menemme eväiden kanssa vain veneeseen istuskelemaan. Lauttasaaren myötä meri on tullut uutena elementtinä elämääni. Se on mielentila. Mikään ei lopu, kaikki vain jatkuu ja jatkuu. Kun minulla on jokin lukkotila, kävelen saaren rannoilla. On ollut hienoa olla mukana valmistelemassa Helsingin merellistä strategiaa, joka on yksi Helsingin kärkihankkeista.”

Asiahan on äärimmäisen tärkeä. Ehkä merellistä strategiaa voisi kuitenkin arvostella syvällisyyden puutteesta. Sitä rasittaa jonkinlainen turistinäkökulma, vesibussilla-lähisaariin-syömään-jäätelöä -näkemys. Eihän siinä mitään pahaa ole, mutta paneutuneempi ote mereen, vaikkapa kalastukseen, meriluonnon havainnointiin tai huviveneilyn edellytysten kehittämiseen, puuttuu. Usein vasta merelliset harrastukset synnyttävät kiinteän suhteen mereen, joka synnyttää halun myös varjella meriluontoa, ei ainoastaan nauttia siitä.

“Olen samaa mieltä kanssasi siitä, että strategia kaipaa lisää syvyyttä. Luonnon ja ulkoilmassa vietetyn ajan merkitys kasvaa, se on nähty nyt koronaepidemiassa. Esimerkiksi laitureita pitäisi olla enemmän veneilijöille, ja niiden palveluita tulisi kehittää. Merellisten palveluiden yrittäjien toimintaedellytyksiä on parannettava. Nyt pandemia on ollut suuri huolenaihe alan yrittäjille. Näyttäisi kuitenkin, että juuri luontoon ja mereen liittyvät palvelut elpyvät ensimmäisenä.”

Koivusaaren asemakaavaehdotuksessa veneiden talvisäilytyspaikkoja ei ole luvassa Koivusaareen lainkaan. Se on kummallista merellistä strategiaa.

“Veneiden talvisäilytyspaikat ovat ikuisuuskysymys. Itse viemme veneemme Porvooseen, se on todella hankalaa. Fakta on, että kaupungin kasvun myötä jotkut palvelut myös heikkenevät. Toisaalta monet palvelut parantuvat. Lauttasaaressa esimerkiksi Kasinonrannan kehittämisen voi nähdä merellisen strategian sellaisena osana, josta ainakin minä olen ylpeä.”

Pandemia-aika on osoittanut, kuinka äärimmäisen tärkeää on väljä kaupunkitila, vehreys ja luonto. Onko kaupungilla enää koronan jälkeen varaa  nakertaa virkistyskäytössä olevia metsiä tai puistoja rakentamiselle?

“Päättäjänä olen hyväksynyt uuden yleiskaavan. On kuitenkin tärkeää, että luonnontilaisia rantoja puolustetaan ja metsiä ei kaadeta. Meidän pitää seurata, kuinka asukasluku oikeasti kehittyy, tuleeko tänne todella niin paljon asukkaita kuin on ennustettu. Nyt Vantaa kasvaa nopeammin kuin Helsinki.”

Jan Vapaavuori lausui tuoreena pormestarina, että Helsingin kaupunginosien ominaislaatua tulisi vahvistaa. On vaikea nähdä, että yleiskaava tukisi Lauttasaaren ominaislaadun vahvistamista. Jos Lauttasaaren väkiluku kasvaa lähes seitsemänkymmentä prosenttia vuoteen 2050, olemassa oleva vehreys uhrataan asuntorakentamiselle tai sitten on mentävä mereen. Tila ei riitä.

“Onneksi olemme vielä aika kaukana 40 000 asukkaasta. Asiaa pitää seurata. Ei kasvun tavoitetta voi sokeasti toteuttaa.”

Lauttasaaressa erityisesti lasten ja nuorten määrä on kasvanut nopeasti. Ovatko palvelut ajan tasalla?

“Vaikka palvelutaso on saarella monella tapaa parantunut, tälle lapsi- ja nuorisomäärälle erityisesti sisäliikuntapaikkoja on liian vähän. Kuplahalli Ruukinlahdessa paikkaa vajetta. Ja onneksi saimme vihdoin ja viimein tekojääradan, vaikka se vuodella myöhästyykin.”

Minkälainen on Helsingin nuorisotilojen käyttöaste nykyään. Ovatko nuoret kadonneet verkkoon?

“Käyttöasteet ovat korkealla tasolla. Myös Lauttasaaressa. Nuoret kaipaavat edelleen toisia nuoria, kohtaamiset verkossa eivät sitä onneksi korvaa. Esimerkiksi ilta-aikaan saarella ei ole tiloja nuorille Apajaa lukuun ottamatta. Täällä nuoret eivät juurikaan kokoonnu esimerkiksi metroasemalle tai vaikkapa Shellin nurkalle Heikkiläntielle.”

Mistä se mielestäsi johtuu?

“Lauttasaaren nuorison keskuudessa korostuvat liikuntaharrastukset ja elinvoimaisuus, nuoret voivat täällä poikkeuksellisen hyvin. Mutta Lauttasaaressakin tarvitaan nuorille tukea. Nuorten mielenterveysongelmat ovat koko kaupunkia koskeva kysymys.”

Kaupunki on sovitellut kirjaston tontille Pajalahteen monitoimitaloa. Tarvitaanko saarelle sellaista?

“Kyllä. Lauttasaari tarvitsee tiloja, jotka palvelevat monipuolisesti alueen asukkaita. Monitoimitalon suunnittelussa voitaisiin harjoittaa rohkeaa ajattelua, esimerkiksi kirjasto ei olisi vain kirjojen lainaamista varten, vaan se toimisi alueen asukkaiden olohuoneena, osaksi voisi tulla esimerkiksi ravintolapalveluja.”

Mitä mieltä olet Lauttasaaren kulttuuritarjonnasta?

“Täältä puuttuu kulttuurin keskus. Ehkä Lauttasaaren kartanosta voisi tulla sellainen. Uskon, että jos asetamme sen tavoitteeksi ja kehitämme vuoropuhelua kartanon omistavan Koneen säätiön kanssa, se olisi mahdollista.”

Voisiko Lauttasaaren kulttuuritoimintaa elävöittää siten, että kaupunki osoittaisi enemmän taloudellista tukea aktiivisille, elävää kaupunkiympäristöä luoville yhdistyksille?

“Kyllä. Koronatilanne näyttää sen, kuinka kovaan paikkaan vapaat toimijat joutuvat. Viime kädessä julkisella tuella on iso merkitys.”

Osa johtamaasi toimialaa on museot. Minkälaisia suojelunarvoisia kohteita näet Lauttasaaressa?

“Tällä kohtaa tietoni ovat valitettavan ohuet vielä, mutta esimerkiksi Lauttasaaren sillan valvomokoppi pitää säilyttää. Se olisi hieno tila vaikkapa Näin ennen saarella asuttiin -tyyppisille näyttelyille.”

Lauttasaari on perinteisesti ollut kokoomuksen vahvaa aluetta. Viime vuosien vaaleissa erityisesti vihreät ovat kasvattaneet kannatustaan saarella. Miltä poliittinen ilmasto saarella vaikuttaa sosiaalidemokraatin näkökulmasta?

“Hyvä kysymys, mutta en näe erityistä yhtenäistä kokoomuslaisuutta tai poliittista vihreyttä Lauttasaaressa. Uskon, että täälläkin on paljon ihmisiä, jotka äänestävät ennemminkin henkilöä kuin puoluetta. Demarit ovat tehneet mielestäni hyvää työtä Helsingin kunnallispolitiikassa, mutta puolueen valtakunnallinen kuva ei ole ollut hyvä. Se on heijastunut menestykseemme kuntavaaleissa. Pääministerin vaihdos on tuonut muutoksen asetelmaan.”

Kuinka vakaumuksellinen sosiaalidemokraatti olet, voisitko kuvitella kuuluvasi johonkin toiseen puolueeseen?

“Ehkä RKP:hen korkeintaan. Se tulee suomenruotsalaisen mieheni kautta… No, se oli vitsi. Kyllä puolueeseen liitytään poliittisen arvopohjan kautta, eikä se ole minulla muuttunut.”

Lauttasaaren ja Helsingin edut eivät ole aina yhtenevät. Kuinka ratkot tätä ristiriitaa työssäsi?

“Tapani ei ole korostaa asuinpaikkaani joka käänteessä, mutta tietenkin kotipaikka seuraa mukana vaikuttamistyössä, jossa ajattelen kuitenkin ensisijaisesti Helsinkiä. Mielestäni kaupungin ja Lauttasaaren edut ovat verraten harvoin ristiriidassa, vaikka esimerkiksi voimakkaan kasvun tai terveysaseman kohdalla näin voi olla. Kasvavasta Lauttasaaresta ei kuitenkaan missään tapauksessa voi kevein perustein lopettaa terveysasemaa.”

Olet ajautunut pari kertaa julkiseen nokitteluun pormestari Jan Vapaavuoren kanssa. Ensin keskustatunnelista, nyt Lapinlahden sairaala-alueen kehittämisestä. Kuinka hyvin yhteistyö sinun ja Vapaavuoren välillä toimii?

“Kolmen vuoden aikana olemme vieneet satoja asioita eteenpäin yhdessä, ja sitten julkisuuteen nousee pari asiaa, joista olemme eri mieltä. Joskus pormestari näkee, että jokin asia on jo sovittu, vaikka se on lopullista poliittista päätöksentekoa vailla. Ei sen kummempaa. Jos huomaan, että jollain asialla ei ole menestymisen edellytyksiä valtuustossa, pyrin karttamaan tarpeettomia poliittisia näytelmiä. Ylimääräinen nokittelu ei anna kenestäkään hyvää kuvaa.”

Kaupunginvaltuustossa on nyt lisäksesi enää kolme lauttasaarelaista päättäjää, kun Elina Moisio lopetti valtuustossa. Miten yhteistyösi muiden lauttasaarelaisten valtuutettujen kanssa on sujunut?

Moisio (vihr.) oli kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunnassa kanssani. Yhteistyömme toimi hienosti. Harmi, että hän vetäytyi valtuustosta. Mia Nygård (kok.) on usein yhteydessä liikuntapaikkoihin liittyvissä asioissa. Ihailen aktiivisia ihmisiä.”

Keskustelevatko helsinkiläiset mielestäsi tarpeeksi kaupunkinsa kehittämisestä?

“Kaupunkilaiset saisivat olla kiinnostuneempiakin alueestaan. Toivoisin keskusteluun mukaan kaikenlaisia kaupunkilaisia, myös maahanmuuttajia. Tosin täällä Lauttasaaressa ollaan tietoisia kaupungin suunnitelmista ja päätöksistä, ja niihin osataan ottaa kantaa. Siinä varmasti näkyy edustamasi lehden ja Lauttasaari-Seuran työ.”

Vuoden alussa  kysyimme saaren vaikuttajilta, millainen olisi unelmien Lauttasaari 2030. Silloin vastauksesi myöhästyi. Nyt sinulla on uusi mahdollisuus.

“Toivon, että pidämme tarkan huolen saaren luonnosta, eli merestä, puistoista ja metsistä. Samaan aikaan palveluiden täytyy olla väestömäärän mukaisella tasolla. Arjen on sujuttava. Ja toivottavasti Lauttasaaren kartanosta muodostuisi saarelaisia kokoava kulttuurin keskus.”

 

APULAISPORMESTARIN LIIKENNEVALOT

Kaupunginosille lisää itsemääräämisoikeutta?

KELTAINEN

“Kaupunkilaisten päätösvaltaa ja vaikutusmahdollisuuksia on pyritty lisäämään esimerkiksi osallistuvan budjetoinnin kautta. Lähi- ja kaupunginosademokratiaa on kehitettävä edelleen.”

Meritäyttöjä Lauttasaareen?

PUNAINEN

Raitiovaunulinja Lauttasaareen?

VIHREÄ

“Jollain aikavälillä raideliikenne voisi olla mahdollinen myös Lauttasaaressa. On tärkeää, että liikenneyhteydet metrolle ja keskustaan ovat sujuvat koko Lauttasaaresta.

Kotkavuori säilytettävä puistona?

VIHREÄ

 

PARASTA SAARELLA?

Lahnalahden leikkipuisto

“Ja erityisesti sen liukumäki.”

Meri

“Joskus vain istumme veneessämme Pajalahden satamassa ja ihailemme sitä.”

Makers Kahvila

“Gluteenittomat vohvelit ovat herkkua.”

 

SIIS KUKA RAZMYAR?

Afganistanissa syntynyt Nasima Razmyar, 35, on Helsingin kaupunginvaltuutettu ja apulaispormestari. Razmyar valittiin eduskuntaan keväällä 2015, mutta tultuaan valituksi apulaispormestariksi hän jätti edustajan paikkansa. Razmyar on aiemmin toiminut mm. Mikael Jungnerin eduskunta-avustajana ja viestintäsihteerinä SDP:n eduskuntaryhmässä. Hän on suorittanut valtio-opin ja yhteisöpedagogin opintoja. Razmyar on naimisissa rahoitusalalla työskentelevän Johan Fagerinkanssa. Pariskunnalla on kaksi lasta.