TEKSTI Outi Poutanen
Lauttasaari-Seuran sote-ryhmä teetti marraskuussa saarelaisille kyselyn terveyspalvelujen käytöstä. Kyselyyn vastasi 471 henkilöä. Kyselyn mukaan 88 prosenttia vastaajista pitää erittäin tärkeänä, tärkeänä tai melko tärkeänä, että terveysasema säilyy kävelymatkan päässä.
Kyselyssä sai antaa vapaamuotoisiakin vastauksia. Niitä annettiin yhteensä 216. Vain yhdeksässä vastauksessa oltiin ehdottomasti sen kannalla, että terveysasemapalvelut tulee keskittää Kamppiin: ”Kamppi menettelee!”, ”Lauttasaaresta pääsee kätevästi Kamppiin”, ”Saaren palvelun voi sulkea.” 14 vastauksessa kannatettiin Kamppia mutta ehdollisesti: ”Kunhan liikenneyhteydet tehdään niin toimiviksi, ettei tämä aiheuta haittaa.” ”Kamppi sopii, kunhan saadaan suora yhteys.” ”Erinomaista, jos siten palveluun pääsy paranee.” ”Hellre Kampen om svenskspråkig vård garanteras. Nu har vi haft utomordentligt läkarvård på svenska.”
Tyytyväisiä asiakkaita
Vapaamuotoisesti vastanneiden valtaenemmistö (193 vastaajaa) halusi säilyttää saarella oman terveysaseman, jonka toimintaan ja laatuun oltiin yleensä hyvin tyytyväisiä: ”Asema on niin hyvä, toimiva!” ”Asukasmäärä kasvaa koko ajan. Oma tk huipputärkeä lapsiperheille ja vanhuksille!” ”Asema on toiminut ERITTÄIN HYVIN, palvelu nopeaa.” ” Asun Jätkäsaaressa ja käyn mieluummin Lauttasaaressa neuvolassa ja terveysasemalla. Etenkin lasten kanssa on rauhallisempaa käydä Larussa. Kannatan lähiömäisten terveysasemien säilyttämistä.”
Vanhemmat kokivat ahdistavana, jos pikkulapsia pitää kuljettaa neuvolaan Kamppiin julkisilla kulkuneuvoilla. ”Vauvaperheiden on vaikea lähteä pitkän matkan päähän. Vauvan kanssa tulee aina jotain suunnitelmista poikkeavaa. En pääse suoraan Kamppiin, vaan bussilla metrolle ja siitä eteenpäin… Suomen lapset voivat hyvin juuri siksi, että apu ja palvelut ovat lähellä.” ”Neuvolalla on hieno henki ja yhteistyötä leikkipuistojen ja päiväkotien kanssa. Juuri synnyttäneenä en olisi uskaltanut enkä kyennyt lähteä kovin kauas neuvolakäynnille.” ”Minulle on tärkeää voida kulkea kävellen vauvan kanssa neuvolaan – käyntejä on paljon sekä raskausaikana että sen jälkeen.”
Metro vaikea vanhuksille
Toinen suuri huolestuneiden ryhmä olivat vanhukset, joiden liikkuminen nykyisellekin terveysasemalle on käynyt vaikeaksi, kun lähellä oleva bussipysäkki poistettiin. Etu-Lauttasaaressa asuvat ovat kulkumotissa, Vattuniemestä puhumattakaan. ”Keskuksen kohdalta on poistettu bussipysäkki. Kenen neronleimaus? On raastavaa nähdä, kun iäkäs liikuntarajoitteinen ihminen lähtee vaivalloisesti vetämään itseään keppien varassa Lauttiksen pysäkiltä mäkeä ylös kohti terveyskeskusta.” ”Metron käyttö ei onnistu vanhoilta ilman saattajaa.” ”Syvät metroportaat, ruuhkat, ei älypuhelinta tai tietokonetta.” Toistuvasti todettiin, että terveenä ja työikäisenä kulkee muualle, mutta kun on sairas ja vanhus, vammainen tai pikkulapsi, muuttuu liikkuminen vaikeaksi. Näitä väestöryhmiähän julkinen perusterveydenhuolto eniten palvelee. Työikäisillä on työterveyshuoltonsa. ”Metro ei ole ratkaisu terveydenhuollon ongelmiin.”
“Pienet yksiköt parempia”
Keskittämiseen otettiin kantaa. ”Kamppi on mukavasti saavutettavissa, ymmärrän keskittämisen, mutta pienemmät yksiköt palvelevat paremmin ja ihmisläheisemmin.” ”Suuremmat keskittymät ovat kasvottomia eivätkä aina edes tehokkaita.” ”Lääkäreiden lähituntuma katoaa. Parempi jos siirryttäisiin pieniin vastaanottoihin. ” ”Kamppi on jo tukkoinen ja osin aikansa elänyt. Koko konseptissa on kehitettävää, mikä näkyy esim. Kalasataman keskuksen ongelmissa. Keskittämisajatus on vanhakantainen, hallintoalamaiset pakotetaan palvelukeskuksiin sen sijaan, että viedään palvelut asiakkaan luo.” ”Kalasataman keskus on etäinen ja persoonaton.” ”HUSin laboratorio Kampissa on esimerkki palvelujen keskittämisestä: kauhea paikka. Valtavasti ihmisiä odottamassa, huono sisäilma eikä kaikille istumapaikkaa.”
Ei yhtään yksityistä
Ihmetystä herätti ettei väestöltään näin isolla alueella ole yksityisiä terveysasemia. ”Vaihtoehtoja ei ole.” Tiedossa on, että 7000–8000 asukkaan pikkukaupungeissa työterveysasemien yhteyteen on perustettu yksityisiä lääkäriasemia.
Kommenteissa esitettiin, että monisairaat potilaat hoidettaisiin samalla asiointikäynnillä. Nettiin toivottiin hoidollista chat-palvelua (laboratorio- ja kuvantamisvastaukset ja -lähetteet, fysioterapiaharjoitteet, reseptien uusiminen, päihdehoitopalvelu, neuvonta). Ikäihmisille toivottiin verikokeita tehtäväksi ja rokotteita annettavaksi kotona. Palliatiivista saattohoitoa toivottiin kotiin.
“Perheestäni pidetty huolta”
Yksi vastaus tiivistää monien tunteet ja antaa Suomelle ratkaisun avaimia niin soteen kuin kestävyyskriisiinkin: ”Terveysasemaa ei saa lopettaa. Korvatulehduskierteessä neljän lapsen kanssa mietin usein, kuinka merkityksellinen lähilääkäripalvelu on. En olisi jaksanut kasvattaa lapsiani näin hyvin ilman terveysaseman huippuomalääkäreitä. Kävin täyspäivätöissäkin, joten joustavat ja helposti saatavat ja maksuttomat palvelut olivat korvaamattomat. Kiitos! Nyt minulla on leppoisaa, mutta en ikinä unohda apua, jonka olen saanut. On tuntunut, että perheestäni on haluttu pitää huolta, kun palvelut ovat olleet saatavilla siistissä terveyskeskuksessa. Vanhuksillakin on oikeus tunteeseen, että heistä halutaan huolehtia, eikä niin, että heidät lähetetään hädän hetkellä vaihtobusseilla ja metrolla pois saarelta. Jossain menee raja. Vaikka lapsillani on vakuutukset, minusta julkisen palvelun tulee olla parasta, ja se on. Säästetään muusta.”