Onnellisten saaren etymologia – taksikuskit kertovat

Kaikki tietävät, että ”Onnellisten saarella” tarkoitetaan Lauttasaarta. Monimerkityksellisen sanaparin historia on kuitenkin ollut epäselvä.

Taksimiehet (vas) Hannu Krauel ja Ole Fransman taksitolpalla Kalliossa vuonna 1999.

TEKSTI Kari Kemppinen KUVA Marja-Liisa Kinturi

Lauttasaareen liitetyn sanaparin “onnellisten saari” voi tulkita ironiaksi tai yhdeksi kuvaukseksi Lauttasaaresta ja sen asukkaista. Kukaan ei kuitenkaan varmaksi tunnu tietävän, milloin Lauttasaarta alettiin kutsua ”Onnellisten saareksi”.

Edellytyksiä sananmukaiseen tulkintaan on ollut 1890-luvun lopusta alkaen, jolloin saaren rannoille alkoi nousta herraskaisia kesähuviloita. Hieman myöhemmin saatiin nauttia Drumsö Casinosta, sillasta ja jopa harvinaisista vesikloseteista saaren ensimmäisissä kerrostaloissa.

Jonkinlainen viite onnellisiin tai ainakin onnekkaisiin ihmisiin, tosin ei ilman ironiaa, pulpahti esiin lauttasaarelaisen Ruth ”Toto” Kaila-Fogelberg muistellessa 1930-lukua.

”Kaikki, jotka kaupungissa käydessäni kuulivat, että asun Lauttasaaressa, sanoivat: Ai, sä asut siellä kultahammasten kaupunginosassa. Ei, kun mä asun pirtutrokarien kaupunginosassa, vastasin, ja se oli ihan totta.”

Olli Manninen puolestaan oli opettajana 19 vuotta Myllykallion koulussa 1950-luvulta alkaen.

”Näin jälkeenpäin olen muistanut tuota aikaa erityisellä lämmöllä. Kun usein kuulee mainittavan, että on lottovoitto asua Suomessa, niin voin sanoa rehellisesti, että minulle oli lottovoitto olla opettajana Lauttasaaressa ja ennen kaikkea Myllykallion koulussa”, Manninen kertoi Myllykallion koulun 50-vuotishistoriikissa.

Taksikuski tietää

Helsingin paikannimistä kerättiin laajalti aineistoa professori Heikki Paunosen ja hänen vaimonsa Marjatta Paunosentoimittamaan Tsennaaks Stadii, bonjaaks slangii, Stadin slangin -suursanakirjaan. Toimittaja Marja-Liisa Kinturi jututti Kalliossa taksitolpalla olleita taksimiehiä Hannu Krauelia ja Ole Fransmania. He kertoivat, että Lauttasaareen matkaavat pyysivät usein ajamaan ”Onnellisten saarelle”, jonne 1960-luvulla oli valmistunut paljon uusia asuntoja.

Ole Fransman, jonka nimiin sanapari on suursanakirjaan tallennettu, vahvistaa, että Helsingin taksikuskit tiesivät, että kysymys oli todellakin juuri Lauttasaaresta. 1960-luvulla sanapari saattoi sisältää kateuttakin, sillä monet kyyditettävät olivat menossa kukkapuskan ja viinipullon kanssa ensivisiitille tuttujensa luokse, katsomaan heidän uututtaan kiiltäviä asuntojaan.

Lauttasaaressa asuneen professori Paunosen mukaan sanapari on 1960-luvun lopulla luotettavasti dokumentoitu. Sitä käytettiin laajasti, vaikka lauttasaarelaiset itse eivät sitä käyttäneetkään. Laajemmin lauttasaarelaisten puheissa ”Onnellisten saari” alkoi esiintyä vasta 2000-luvulla. Esimerkiksi Facebookin keskusteluissa käyttötapa on useimmiten ironinen, toisin kuin esimerkiksi rakennusliikkeiden ja kiinteistönvälittäjien viime vuosien asuntokauppaa vauhdittavassa markkinoinnissa. Rikoskirjallisuuteen ja näytelmiinkin Onnellisten saari on päässyt. Espoolaisen Eeva Loukon samanniminen dekkari ilmestyi vuonna 2022. Okko Leon näytelmä “Onnellisten saari” sai ensi-iltansa Kaupunginteatterissa vuonna 2019.