Kaupunki kohdistaa ennen kokematonta kasvupainetta Lauttasaareen. Toistaiseksi kasvu on ollut asukkaiden näkökulmasta pääosin perusteltua. Lauttasaaren ominaislaatu on säilynyt, vaikka 2000-luvulla kaupunginosan väkiluku on kasvanut yli kolmanneksella 18 400 asukkaasta 24 700 asukkaaseen. Samassa ajassa koko Helsingin väestö on kasvanut vain viidenneksellä. Toteutunut kasvu saarella on kuitenkin pieniä perunoita tulevaan verrattuna.
Seuraavan 20 vuoden kuluessa saarelle kaavaillaan vähintään 20 000 uutta asukasta. Kaupunki toteuttaa Lauttasaari-ähkyään meriluonnon ja nykyisten asukkaiden kustannuksella. Koska saaren rajat eivät veny, kaupunki haluaa täyttää merta lännessä, idässä ja pohjoisessa. 5 000 asukasta sijoittuisi Koivusaaren tekosaareen, 4 000 Vattuniemeen ja jopa 10 000 Länsiväylän varteen. Lisäksi on monia pienempiä kaavoja, jotka tähtäävät saaren tiivistämiseen, myös viheralueita nakertamalla. Lauttasaari kasvaisi 45 000 asukkaan kaupunginosaksi.
Lauttasaaren mullistus ei kuitenkaan ole saaren asukkaiden, saati muiden helsinkiläisten veronmaksajien toive. Pääkaupunkiseudun kaupunkien yhteisen tutkimuksen mukaan (2022) lähes 80 prosenttia olisi valmis maksamaan korkeampia veroja tai maksuja, jos ne suunnattaisiin vesien- tai luonnonsuojeluun.
Jotkut, useita vaalikausia toimineet päättäjät tuntuvat ajattelevan, että asukkaat ovat kaupunkia varten. Ajatusvirhe johtaa kaupunkilaisten tyytymättömyyteen. Kaupunki on asukkaitaan varten, ei toisin päin. Puolueet voisivat tuulettaa esimerkiksi kaavoituksesta ja maankäytöstä vastaavaa kaupunkiympäristölautakuntaa vaalikausittain. Päättäjä ei saa ajautua virkamieheksi osaksi kaupungin koneistoa, vaan hänen tulee edustaa valitsijoitaan – asukkaita.
Nykyiset asukkaat puolestaan tulisi ottaa mukaan myös kaupunkistrategian valmisteluun. Moni päättäjä menee vaalikauden aikana strategian selän taakse, seuraa siitä minkälaista kaupunkia hyvänsä.
Pete Suhonen, päätoimittaja