Keikkuvan kevään jälkeen meri on avoinna. Silakka käy koukkuihin Lauttasaaren sillalla, jonka alta veneet sujahtelevat. Optarijunnut treenaavat Hoskin edustalla, suppaajia ja melojia on näkynyt viikkokaupalla saaren rantaviivalla, Kasinonrannalla ensimmäiset leijalautailijatkin. Särkiniemen uimalaiturillakin kuhina on alkamassa. Vaikka meri määrittää lauttasaarelaisten elämää vuoden ympäri, erityisesti se on mielessä kesäkuukausina, kun suuri sininen valjastetaan virkistyskäyttöön. Samalla yhä useampi pohtii, kuinka pitää huoli Itämerestä.
Ympäristöongelmista vakavin on rehevöityminen, jonka aiheuttama happikato saa pohjaeläimet ja kalat kaikkoamaan. Rehevöityminen johtuu mereen valuneesta liiallisesta ravinteiden, kuten typen ja fosforin, määrästä. Ravinteet puolestaan ruokkivat levien kasvua meressä. Ravinnekuormitusta aiheuttavat pääasiassa maatalouden, teollisuuden ja kaupunkien jätevedet. Viimeisten vuosikymmenien aikana kuormitus on puolittunut, mutta ravinteet poistuvat merestä hitaasti.
Hangon edustalta keväällä tavattu kilometrien pituinen roskalautta muistutti, ettei muovi suinkaan ole vain valtamerten ongelma. Muoviroska hajoaa meressä mikromuoviksi, toisaalta eläimet harhautuvat luulemaan muovia ravinnokseen. Ravintoketjun myötä muovi päätyy lopulta omille lautasillemme. Meriroskista yleisimpiä ovat tupakantumpit, pakkausjäte ja muovipussit.
Jokainen voi auttaa Itämerta esimerkiksi syömällä kestävästi pyydettyä kalaa (ahven, silakka, muikku, lahna, särki), kierrättämällä roskia (erityisesti muovia), välttämällä kertakäyttöistä muovia ja suosimalla ympäristöystävällisiä kemikaaleja. Mereen pissaaminen tai veneen septitankin tyhjentäminen ulapalle on aina huono idea.
Jos haluaa panna hihat heilumaan Itämeren puolesta, se onnistuu Lauttasaaren siivouspäivänä lauantaina 25. toukokuuta. Silloin saaren rannat huhkitaan puhtaaksi roskista, jotka muuten ajautuisivat Itämereen. Samalla Lauttasaari näyttää taas hyvää esimerkkiä – ja syytä onkin, sillä Suomen rannat ovat tutkitusti Itämeren roskaisimmat.
Muitakin hyviä tekoja saaren rannoilla. Kesän aikana Metsähallitus ja Helsingin kaupunki testaavat hiekkapohjien elinyhteisöjen ennallistamista Kasinonrannalla. Lahden rantavedessä esiintyi 1950-luvulle asti meriajokasta, joka nyt halutaan palauttaa alueelle.
Pete Suhonen, päätoimittaja