Helsingin hallinto-oikeus hylkäsi viime viikolla Koivusaaren asemakaavaa koskevat valitukset, mutta rakentamisen aloittamiseen kuluu vielä aikaa. Jos päätöksestä valitetaan, ja korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan, kaava voi saada lainvoiman vasta KHO:n käsittelyn jälkeen. Vaikka valituslupaa ei myönnettäisi, kymmenien hehtaarien ruoppauksiin ja meritäyttöihin perustuvan hankkeen vesilupaa käsitellään Vaasan hallinto-oikeudessa ainakin ensi kevääseen asti.
Uuden Koivusaaren toteutumisen kaupallinen ankkuri on Ikea, joka sai viime vuonna kaupunginhallituksen elinkeinojaostolta jatkoaikaa suunnitteluvaraukselleen vuoden 2024 loppuun. Koivusaaren keskustakorttelin kokonaisuus sisältäisi Länsiväylän päälle rakentuvan Ikea-tavaratalon lisäksi muun muassa hotellin, päivittäistavaramyymälän ja kivijalkaliiketilaa. Nekin Ikean suunnittelemina.
IKEAn lihaksilla syntyy epäilemättä kiintoisa uudenlainen tavaratalo ja kehyksiä muillekin kaupallisille palveluille. Mutta kuinka tekosaarihanke, jossa mereen ajetaan yli miljoonaa kuutiota materiaa, sopii huonekalujätin arvoihin? Ikea kun kirjaa arvokseen ”ihmisistä ja maapallosta huolehtimisen”. Ettei tavaratalon paikka olisi sittenkin väärä?
Asemakaavaselostuksesta ilmenevät Koivusaaren rakentamisen ympäristövaikutukset ovat karua luettavaa. Pohjaeläimistö tuhoutuu täysin 19 hehtaarin alueelta. Meluhaitat häiritsevät lintujen pesintää. Vaskilahden lepakkokanta kärsii. Merivesi samenee laajalla alueella, mikä karkottaa kaloja ja tukehduttaa mätiä. Esimerkiksi kuhan kutualue tuhoutunee. Uuden Koivusaaren esi- ja infrarakentamisen ilmastovaikutuksia ei ole selvitetty, mutta on selvää, että hiilijalanjälki on valtaisa. Lisäksi on inhimillinen ulottuvuus. Töiden vaikutusalueella asuu tuhansia ihmisiä, ja rakentaminen kestää varovaisestikin arvioituna yli kymmenen vuotta. Raskasta rakentamista tehdään lähimmillään vain kymmenien metrien päässä Lauttasaaren länsirannan asutuksesta.
Koivusaaren hanke tuskin lähtee liikkeelle ilman Ikeaa. Kun mellastaminen merellä alkaa, Ikea saa kylkeensä Koivusaaren leiman, vaikka yhtiö ei materiaa mereen kippaakaan. Tekosaari ei näyttäydy maapallosta huolehtimisena. Saati ihmisistä. Ainakaan lauttasaarelaisista.
Pete Suhonen, päätoimittaja