Pääkirjoitus: Lauttasaaren patterit puolustivat Helsinkiä

8. raskas ilmatorjuntapatteri toimi Veijarivuorenniemessä. SA-kuva jatkosodan jälkeen, lokakuulta 1944.

105-vuotiaassa Suomessa ymmärretään poikkeuksellisella tavalla ukrainalaisten kauhuja ja sankarillista puolustustaistelua venäläisten hyökkäyksen alla. Yksituumaisuus läpäisee kaikki yhteiskuntaluokat ja poliittiset katsantokannat. Samoin oli noin 80 vuotta sitten, kun Suomen itsenäisyyden koetinkiveä kammettiin.

Harvaan asuttu Lauttasaari ei ollut Neuvostoliiton ilmahyökkäysten kohteena talvi- tai jatkosodassa, mutta sillan toisella puolella loimusi. Helmikuun 1944 aikana Helsinkiä pommitettiin kolmesti kymmenen päivän välein. Suurpommituksiin osallistui yli 2 000 neuvostoliittolaista pommikonetta.

”Kun koneet olivat 70 kilometrin päässä Helsingistä, kaupunkiin annettiin torjuntavaroitus. Kello 18.22 ulkovalaistus sammui Lauttasaaressa. Kello 19.15 alkoivat Puisto-patterin ja Myllykallion tykit jyskyttää”, Antti Matilainen kuvaili helmikuun 6. päivän pommitusten aattohetkeä kirjoituksessaan Lauttasaari-lehdessä (16.2.2022).

Kolmen yön aikana pääkaupunkiseudulle pudotettiin 16 000 pommia, joista kuitenkin vain ani harva osui maaliinsa. Vahvan ilmatorjuntatulen paineessa viholliskoneista useimmat kääntyivät takaisin ja laskivat pomminsa mereen. Joitakin pommeista harhautui myös Lauttasaareen.

Surmansa sai yksi asukas, kun pommi osui Nybomin huvilaan Katajaharjun kärjessä.

Lauttasaaren ilmatorjuntapatterit, Veijarivuorenniemen ”Puisto” ja Myllykallion ”Lautta” osallistuivat merkittävällä tavalla Helsingin ilmapuolustukseen. Lisäksi Kotkavuoren laella sijaitsi puinen hämäyspatteri. Kolmannen hyökkäysyön jälkeisenä aamuna Puisto-patterin päällikkö luutnantti Pauli Jalassola sai yllättävän soiton. Langan päässä oli marsalkka Mannerheim. Hän halusi kiittää patteria loistavasta suorituksesta.

Ansioituneen patterin muonahuollosta vastasivat lotat, joiden keittiö sijaitsi Veijarivuorenpuistoon vastikään perustetun Lottalehdon kohdalla. Paikalla kannattaa vierailla milloin tahansa, mutta erityisesti itsenäisyyspäivänä, kun saaren Martat käyvät laskemassa kunnianosoituksensa sodassa palvelleille naisille. Ennen Lottalehdon tilaisuutta kunniaa osoitetaan Suomen puolesta kaatuneille saaren sankarihaudoilla.

Lue lisää itsenäisyyspäivän juhlallisuuksista Lauttasaaressa.

Pete Suhonen, päätoimittaja