Keväinen aurinko jo lämmittää ja sulattaa talven aikana kerrostunutta lunta ja jäätä. Alta paljastunut luonto herää vähitellen eloon ja synnyttää uutta elämää. Mutta samalla paljastuu myös elotonta roskaa: tupakan tumppeja, joille ei löytynyt juuri sillä hetkellä tuhkakuppia, tyhjä muovinen karkkipussi, jonka todennäköisesti nälkäinen varis on nokkinut pois roskiksesta. Yhtä kaikki, kumpikaan näistä ei kuulu luontoon, eivätkä ne sinne maadu, vaikka sulkisimme silmämme ja muuta toivoisimme.
Kansainvälisen ympäristöjärjestö WWF:n mukaan maailman merissä on yli 150 miljoonaa tonnia muoviroskaa. Merten muovijäte voi jopa nelinkertaistua vuoteen 2050 mennessä, mikäli nykyistä kehitystä ei saada pysäytettyä. Asia liikuttaa meitä jokaista. Koska asumme saarella, on erittäin todennäköistä, että maahan päätynyt muoviroska päätyy pian mereen. Tiesitkö, että esimerkiksi muovipullon hajoaminen vie 450 vuotta? Se on aivan liian pitkä aika, jotta kukaan meistä oli todistamassa muovin maaksi muuttumista.
”Roska päivässä” -liikkeen internet-sivustolla on runsas määrä konkreettisia ja erittäin helppoja arjen tekoja, joiden myötä roskien kerääminen ei enää tunnukaan ”jonkun toisen hommalta”. Liikkeen valitsema, roskaajia paheksumaton tuuppausmetodi puhuttelee. On eri asia kertoa ääneen paheksuvansa ja toivovansa toisten muuttavan tapojaan, kuin ryhtyä itse hyväksi esimerkiksi. Esimerkiksi koiran kanssa kannattaa kulkea aina kakkapussi mukana. Aktiivisin kerää joskus myös jonkun toisen jätökset matkan varrelta – joltain on varmaankin jäänyt kakkapussit juuri silloin kotiin.
Otetaan kevät puhtain omatunnoin ja avoimin sydämin vastaan, haastetaan itsemme keräämään omat roskamme, ja samalla edes yksi jonkun toisen jättämä roska.
Esimerkki vie haastetta eteenpäin teko kerrallaan.
Nina Lukkari, Lauttasaari-Seuran puheenjohtaja