Helsingin suurpommituksista tulee kuluneeksi 80 vuotta. Helmikuussa vuonna 1944 Neuvostoliitto teki kolmen illan ja yön aikana yli kaksituhatta pommituslentoa Helsinkiin. Se oli Neuvostoliiton suurin strateginen ilmaoperaatio.
4 500 sotilaan, lotan ja sotilaspojan ponnistelu, tehokkaat tutkat ja hyvin valmisteltu sulkutuli pelastivat pääkaupunkimme tuholta. Valtaosa vihollisen pommikoneista kaarsi takaisin jo ennen pudotusaluetta ja laski tulituksen paineessa pomminsa mereen.
Vaikka satoja rakennuksia tuhoutui ja puolentuhatta ihmistä kuoli tai vammautui, Suomi saavutti tärkeän strategisen torjuntavoiton. Stalin epäonnistui yrityksessään tuhota Helsinki ja pakottaa Suomi rauhaan.
Pääkaupungin puolustamisessa Lauttasaarella oli merkittävä rooli. Helsingin seudun ilmatorjunta oli jaettu neljään sektoriin. Lounaissektorin johtopatteri oli Vattuniemeen sijoitettu Puisto-patteri. Lisäksi Lauttasaaren Myllykalliolla Helsinkiä puolusti Lautta-patteri, ja olipa Kotkavuoren laelle sijoitettu yksi puinen valepatterikin.
Suurpommitusten torjuntavoittoa muistellaan helmikuussa monissa tapahtumissa eri puolilla Helsinkiä. Johtava painotuote on #Suurpommitukset1944-erikoisliite, joka ilmestyy Lauttasaari-lehden välissä 31.tammikuuta. Se kertoo aikalaisten, tämän päivän sotilaiden ja puolustusministerin äänellä suurpommituksista ja torjuntavoiton merkityksestä. Julkaisu ja tapahtumat kunnioittavat sotiemme veteraaneja ja heidän muistoaan. Erikoisliitteen kustantaja ja tapahtumien moottori on Sotien 1939–1945 pääkaupunkiseudun perinneyhdistys, jonka puheenjohtaja on lauttasaarelainen everstiluutnantti Vesa Sundqvist.
Jo nyt kannattaa tehdä merkintä kalenteriin: helmikuun 16. päivänä Vattuniemen Veijarivuoren taistelupaikalla ja HSK:n satamassa kerrotaan suurpommitusten torjuntaponnisteluista. Luvassa on esitelmiä ja kalustonäyttelyjä, kuuluisaa hernerokkaa sekä eksoottinen elämys 80 vuoden takaa – kahvinkorviketta.
Pete Suhonen
Päätoimittaja