Täältä puuttuu vaihtoehto ”nolla miinus”.
Tämä oli yleinen havainto tilaisuudessa, johon Lauttasaari-Seuran kaupunkiympäristötyöryhmä oli kutsunut saaren yhteisöt keskustelemaan Länsiväylän ympäristön kaavoituksen vaihtoehdoista. Tilaisuudessa Seura halusi selvittää, syntyisikö kaupungin laatimista skenaarioista yhteinen kannanotto. Pian selvisi, että syntyy. Niin samansuuntaisia osallistujien näkemykset olivat riippumatta siitä, edustiko puhuja urheiluseuraa, veneilijöitä, puoluetta, rotareita tai vaikkapa marttoja. Osallistujat ilmaisivat huolensa asuinalueestaan selvin sanoin. Saaren kantokyky ylitetty. Ulkoilureiteillä ruuhkaa jo nyt. Huutava pula palloliikuntapaikoista. Suunnitelmissa liikaa volyymia. Kaupunki on ahne. Lisäliikenne ei mahdu vanhoille ahtaille kaduille. Merellinen strategia unohdettu. Lähiluonto on turvattava. Maltillista kasvua kyllä, mutta ei toista Jätkäsaarta.
Kannanottoa valmistelemaan valitun työryhmän mukaan realistista ei ole vaatia, että Länsiväylän varsi säilyy nykyisellään. Oleellista on, miten ja minne rakennetaan. Kehittämisen tulee tapahtua nykyisten asukkaiden ehdoilla siten, että infrastruktuuri ja palvelut lisääntyvät samaa tahtia väestönkasvun kanssa. Kannanoton ehdottomat vaatimukset nousevat suuren asukaskyselytutkimuksen eli Lauttasaari-barometrin (Taloustutkimus Oy) tuloksista: ei meritäyttöjä, luonnonrannat ja viheralueet säilytettävä. Saaren merellinen luonne monipuolisine harrastusmahdollisuuksineen on säilytettävä.
Kannanotto on nyt valmis lähetettäväksi kaupunkiympäristölautakunnalle. Sen allekirjoitti peräti kaksikymmentäyksi lauttasaarelaista yhteisöä. Toivottavasti lautakunnan jäsenet poliittisina päättäjinä ottavat aidosti huomioon lauttasaarelaisten yhteisen tahtotilan, kun he kevään aikana päättävät, millaisen skenaarion pohjalta Länsiväylän varren osayleiskaava valmistellaan.
Onneksi lauttasaarelaisten toivomaa minimaalisen kasvun strategiaa tukee myös Helsingin oma tuore tilasto. Vuoden 2021 aikana Helsingin väestön määrä kasvoi selvästi edellisiä vuosia vähemmän. Kaupungin muuttotappio muualle Suomeen oli suurin koskaan 2000-luvulla.
Katri Penttinen
Lauttasaari-Seuran kaupunkiympäristötyöryhmän puheenjohtaja