TEKSTI Pete Suhonen
Tasan sovitulla minuutin lyömällä aukeaa liukuovi pormestarin huoneeseen Kaupungintalolla, Pohjoisesplanadilla. Avaran tilan voisi hyvin kuvitella myös Kalastajatorpan puhuttuun vierastaloon: laadukkaita materiaaleja, selkeää ja hieman latteaa. Mutta maisema imponoi. Toisen kerroksen ikkunasta näkyy Kauppatori ja hieman edempänä meri, helsinkiläinen alkuaine, jonka arvon ulosmittaamisesta on vasta viime vuosina tullut keskeinen osa kaupungin strategiaa.
Pormestari Jan Vapaavuori hehkuu kuin olisi voittanut arpajaisissa. Tavallaan hän onkin, kun Helsinki sai järjestettäväkseen Donald Trumpin ja Vladimir Putinin välisen huippukokouksen Wienin nenän edestä. Ja juuri tänä aamuna on tullut ensimmäinen laskelma voiton suuruudesta.
“Jos Helsingin saaman näkyvyyden kääntäisi ostetuksi mediatilaksi, sen arvo olisi 3,2 miljardia euroa. Luku on toki vain laskennallinen, mutta uskon, että Helsingillä on jatkossa merkittävästi paremmat mahdollisuudet voittaa kansainvälisiä huippukokouksia ja konferensseja. Pitkällä tähtäimellä näkyvyydellä on vaikutuksia myös turismiin. Helsinki ei ole koskaan saanut näin paljon huomiota”, Vapaavuori kertoo.
Mediamatematiikka menee näin: 320 000 artikkelia, joissa mainitaan Helsinki. Artikkeleilla 320 miljardia potentiaalista näyttöä tai lukukertaa. Jos jokainen artikkelin näyttö maksaisi sentin, näkyvyyden arvoksi tulisi toden totta 3,2 miljardia euroa. Kun Helsingin maksettavaksi koitui kokouksesta vain 200 000 euroa, joku voisi väittää panoksen tulleen takaisin 15 000-kertaisena.
Vapaavuori tietää toki, että kokouksen voittaminen ei ole hänen ansionsa – hän sai tietää huippukokouksesta puoli tuntia ennen asian julkistamista – mutta järjestelyistä hän voi poimia Kauppatorilta lokinsulan hattuunsa. Kokouksesta vastasi valtio, turvallisuudesta poliisi, mutta valtaosa toteutuksesta jäi Helsingille.
“Olennaista ei ole, mitä Trump tai Putin ajattelivat Helsingistä, vaan se, mitä Helsingistä ajattelivat ulkomaiset toimittajat. Mediaseurannan mukaan kaupunkia käsiteltiin erittäin positiivisesti. Helsinki esiintyi kauniina ja sujuvana kaupunkina”, Vapaavuori sanoo, nykäisee tuolin alleen ja näyttää samassa valppaalta kuin vanha lintukoira. Nyt jätetään globaalit kaupunkikuvat ja zoomataan pari kilometriä länteen.
Olet asunut Lauttasaaressa vuosina 2000–2007, ensin Särkiniementiellä, sitten Isokaarella. Minkälaisen jäljen aika saarella jätti?
“Minulla on lämpimät muistot ja hyvin positiivinen suhde Lauttasaareen. Käytän usein Lauttasaarta esimerkkinä kaupunginosasta, jolla on aito oma identiteetti ja hyvin vahva paikallisylpeys. Olen seitsemän vuotta sitä hengittänyt, kokenut ja elänyt. Kyllä se on jättänyt jäljen.”
Viime vuonna olit avaamassa Lauttasaari-päiviä. Ihailit puheessasi saaren vehreyttä ja totesit, että eri kaupunginosien ominaislaatuja pitää vahvistaa. Kuinka valtuuston hyväksymä yleiskaava, joka mahdollistaa jopa 80 prosentin väestönkasvun Lauttasaareen, siis 23 000 asukkaasta noin 40 000 asukkaaseen, sopii lausumaasi?
“Ei se ole mielestäni ristiriidassa. Lauttasaari on kantakaupunkimainen alue, joka on kuitenkin hieman erillään kantakaupunkista. Lauttasaaren erityislaatu liittyy ennen kaikkea sen merellisyyteen.”
Et näe Lauttasaarta niinkään vehreänä kaupunginosana, jonka ominaislaatua ovat lähes luonnontilaiset puistot siellä täällä?
“Mielestäni koko kaupunki on vehreä… Sitä paitsi en usko noin suuriin väestönlisäyksiin. Merkittävästi lisää väkeä tulee, se on selvä. Toisaalta uskon, että väestönlisäys vahvistaa entisestään Lauttasaaren paikallisidentiteettiä ja paikallispiirteitä. Meneillään on kehitys, jossa julkiset ja yksityiset palvelut karkaavat keskustaan ja kehäteiden varsille. Järkevä kasvu on varmin tae sille, että ravintolat, kivijalkakaupat ja julkiset palvelut säilyvät Lauttasaaressa. Jos aluetta ei kehitetä, käy toisin. Markkinatalous toimii niin.”
Lauttasaari on yleiskaavassa kantakaupunkia, mutta tällä hetkellä saarelta ei pääse bussilla suoraan keskustaan. Eikö se ole erikoista?
“On selvää, että mitä lähempänä kantakaupunkia ollaan, sitä paremmat yhteydet pitää olla. Yksittäiset linjat eivät ole kaupungin käsissä, vaan niistä vastaa HSL. Silti on selvää, että Lauttasaaresta pitää olla hyvät ja toimivat liikenneyhteydet keskustaan. Liikenneyhteyksiin Lauttasaaressa pitää panostaa ja asukkaiden vaatimukset on otettava vakavasti.”
Koivusaareen on suunniteltu 22 hehtaarin merentäytöt. Länsibulevardin, jonka kohtalo on nyt korkeimman hallinto-oikeuden käsissä, varrelle suunnitellaan lisäksi kymmenen hehtaarin merentäyttöjä. Näetkö massiiviset merentäytöt perusteltuina Lauttasaaressa?
“Helsinki kasvaa vahvasti. Tarvitsemme enemmän neliöitä jopa saman väkimäärän asuttamiseen. Tavoitteemme on rakentaa Helsinkiin 7 000 uutta asuntoa vuodessa ja tämä pitää vielä tehdä ekologisesti kestävällä tavalla. Karkeasti suunnitelma menee niin, että kolmasosan kasvusta hoitavat kaupunkibulevardit, kolmasosan uudet alueet Malmi ja Östersundom, ja kolmasosa hoituu täydennysrakentamisella. Nyt olemme tilanteessa, jossa vastustetaan näitä kaikkia. Yhtälö on mahdoton. Merentäytöt, järkevässä mittakaavassa, ovat Lauttasaaressa perusteltuja. Vaikka merentäyttöihin liittyy ylisuuria pelkotiloja, asukkaiden huoli on tässäkin otettava vakavasti. Liian massiivisilla merentäytöillä voidaan tuhota paljon.”
Yleiskaavan esittämistapa on saanut paljon kritiikkiä. Kaava luo laajoja rakentamisvarauksia esimerkiksi Lauttasaaren pohjoisrannoille. Tällä on välittömiä vaikutuksia asukkaiden tulevaisuuden näkyyn ja asuntomarkkinoiden kautta kotitalouksien varallisuuteen, joka on kiinni huoneistossa.
“Totta. Yleiskaavan esittämistavan vahvuus on sen kokonaisvaltaisuus, heikkous taas sen yleispiirteisyys, niin että ihmiset tekevät siitä vääriä tulkintoja. Koko yleiskaavan rakentamispotentiaalia ei tulla käyttämään.”
Mennään viime vuoden kuntavaaleihin. Sait huikean potin, lähes 30 000 ääntä, miltei kymmenen prosenttia kaikista äänistä. Erityisen suosittu olit nimenomaan Lauttasaaressa, jonka äänistä imuroit 12 prosenttia. Miten tuollaisen mandaatin kanssa eletään ja toimitaan, tunnetko sen sydämessäsi?
“Kyllä tunnen. Vaalimenestys vahvistaa mandaattiani ja mahdollisuutta viedä asioita eteenpäin. Toisaalta se nostaa odotusarvoja. Äänestäjilläni on varmaankin vähintään 300 näkemystä siitä, kuinka kaupunkia tulisi kehittää. Joillekin on tärkeää, että veroprosenttia voidaan laskea, kuten juuri tapahtui. Toisille merkitsee eniten se, mitä naapuritontilla tapahtuu.”
Viittasit väestökasvun ja alueen kehittämisen yhteyteen. Miten Lauttasaaren kantakaupunkimaisuutta edistetään muutoin kuin kaavoittamalla sinne lisää asuntoja?
“Esimerkiksi niin, että rakentamisessa näkyy sekoittunut rakenne. Vattuniemen yleisperiaatteet on selkeä esimerkki: neljännes rakentamisesta varataan toimistotiloilla ja palveluille. Saarelle rakennetaan myös sen tyyppistä ympäristöä, joka suosii kävelyä ja pyöräilyä, mahdollistaa niiden nousun pääliikennemuodoiksi.”
Helsinki perii uusista asunnoista merkittävät maankäyttökorvaukset huolimatta siitä, että alueen infra on jo valmiina. Voitaisiinko ajatella, että kun Vattuniemeen suunnitellaan 3 000 uutta asukasta, sieltä saatavat korvaukset ohjattaisiin nimenomaan tämän alueen kehittämiseen?
“Helsinki ei korvamerkitse rahaa. Maankäyttökorvauksilla leikataan yksityisen maanomistuksen arvonnousua, joka perustuu vain kaavoitukseen. Samaan aikaan on selvää, että kun uusia alueita rakennetaan, niihin pitää panostaa. Välillisesti maankäyttökorvaukset siis tulevat alueen hyväksi.”
Haluat tehdä Helsingistä maailman toimivimman kaupungin. Tavoitteeseen on epäilemättä leivottu kaksoismerkitys. Sen lisäksi, että kaikki sujuu kaupungissa, Helsingin olisi osoitettava myös toimeliaisuutta. Koivusaaren metroaseman edusta on hyvä huono esimerkki. Juuri kun asemamiljöö oli viime syksynä valmis, se revittiin uudelleen auki. Sotkatie on kuin sotatanner. Moni ajattelee, että mitä helvettiä täällä tapahtuu?
“En tunne konkreettisesti tapausta. Mutta maailman toimivinkin kaupunki on epätäydellinen. Voin kyllä sanoa, että olen pitkään ollut ärsyyntynyt kaupungin tavasta organisoida tietöitä. Niissä prosesseissa on parantamisen varaa. Näistä pitää oppia.”
Lauttasaaressa on lukuisia esimerkkejä, jotka osoittavat, että nopeasti korjattavien, pienehköjen kohteiden kuntoon laittaminen kestää kohtuuttoman kauan.
“Olen samaa mieltä.”
Voisiko kaupunki perustaa nopean toiminnan joukot pienimuotoisiin korjaus- ja ehostustarpeisiin?
“Yleisellä tasolla voisi ja pitäisi. Olen miettinyt tämän tyyppisiä asioita kovasti. Nykyjärjestelmämme vahvuus ja heikkous sama asia. Toimimme järjestelmällisesti, mutta se on pois ketteryydestä. ”
Olisiko kaupunki ketterämpi, jos kaupunginosien itsemääräämisoikeutta kehitettäisiin?
“Ei mielestäni. On hyvin vaikea löytää esimerkkejä tehtävistä, jotka voisi kaupunginosille delegoida. Esimerkiksi rajapinnat kaupunginosien välillä ovat ongelmallisia. Kaupungin tasapuolinen kehittäminen vaatii kaikessa kokonaisnäkemystä. Lisäksi uhkana on tuplahallinto ja -organisaatio. En ole innostunut.”
Voitko mainita yhden esimerkin toiminnan tehostumisesta ensimmäisen pormestarivuotesi aikana?
“Terveyskeskuksiin pääsee nyt nopeammin kuin aiemmin.”
Valitettavasti ei ainakaan Lauttasaaressa, jonka terveysaseman edestä poistettiin taannoin bussipysäkki. Se oli varsinkin alueen iäkkäämmille asukkaille suuri pettymys. Mutta ehkä voit kertoa esimerkkejä tulevista tehostamisista.
“Me keskitymme nyt ennen kaikkea projektien johtamiseen. Tietyöt on tästä yksi esimerkki. Paremmalla projektien hallinnalla voimme hoitaa jokapäiväiset tehtävämme nopeammin. Tarkoitan esimerkiksi talvikunnossapitoa, terveyskeskukseen pääsyä tai vaikkapa sitä vastataanko kaupungin palveluissa puhelimeen vai ei.”
Lauttasaaressa on kymmeniä lapsia jotka eivät pääse päivähoitoon omalle saarelleen. Miltä tämä kuulostaa?
“Kuulostaa hyvin tyypilliseltä. Nurmijärvi-ilmiön aikaan 2000-luvun alussa lapsiperheet muuttivat pois kaupungista. Nyt perheet muuttavat takaisin. Isoihin vyöryihin ei pysty reagoimaan ennakkoon, väestöennusteet menevät aina pieleen, koska tilanne muuttuu vuosi vuodelta. Korjausliike tulee myöhässä.”
Isokaarelle rakenteilla oleva suuri päiväkoti myöhästyy vähintään puoli vuotta, koska kaupunki joutui irtisanomaan sopimuksen talousvaikeuksiin ajautuneen urakoitsijan kanssa. Vaikeudet olivat tiedossa jo puolisen vuotta ennen töiden keskeyttämistä. Onko kilpailuttamisprosesseissa korjattavaa?
“Kilpailuttamisessa on parantamisen varaa, mutta olisin paljon enemmän huolissani, jos ei kilpailutettaisi. Tai sitten pitäisi käyttää vain omia palveluja ja tehdä kaikki itse, mutta en usko että se olisi parempi maailma. Törmäämme kaupungilla ihan samoihin ilmiöihin kuin muissakin työpaikoissa ja bisneksessä. Joku asiakas on lurjus, joku kumppani jättää työnsä tekemättä.”
Yleisradio teki tutkimuksen, jossa valtuutetut ja Helsingin virkamiehet arvioivat sinua johtajana. Sinua kritisoitiin itsevaltaisesta johtamisesta ja poissaoloista valtuustoistunnoista. Toisaalta sinua kiitettiin reilusta, nopeasta ja tehokkaasta johtamisesta. Tunnistatko tuloksista itsesi?
“Kyllä minä tunnistan. Ajankäyttö on valtavan haasteellista. Olen halunnut kansainvälistää Helsinkiä ja verkottua ulkomailla, välillä se on ollut pois valtuustossa istumisesta. Mitä taas itsevaltiuteen tulee: jos haluaa ketterämpää kaupunkia, pitää olla määrätietoinen pomo, joka puskee asioita eteenpäin.”
Jan Vapaavuoren työhuoneen seinällä on kuvia Helsingistä, kuinkas muuten. (Kuva: Pete Suhonen)
PARASTA SAARELLA
- Ryssänkärki
“Mieletöntä että meillä on muutaman kivenheiton päässä keskusrautatieasemasta paikka, jossa voisit kuvitella olevasi ulkosaaristossa.”
- Kasinonranta
“Hyvin toimiva hieno kokonaisuus. Korostaa saaren merellisyyttä, vehreyttäkin. Sopiva mittakaava.”
- Kotiseutuhenki
“Kun ihmiset rakastuvat alueeseensa, siitä seuraa aina paljon positiivista.”
JAN VAPAAVUORI?
53-vuotias oikeustieteiden kandidaatti. Isä varatuomari, äiti kotitalousopettaja. Kirjoitti ylioppilaaksi laudaturin yleisarvosanalla. Asunut Ullanlinnassa, Konalassa, Puistolassa, Lauttasaaressa ja Töölössä.
Toiminut kolmen ministerin erityisavustajana vuosina 1993–2001. Kokoomuksen kansanedustaja 2003–2015. Helsingin kaupunginhallituksen puheenjohtaja 2005–2007. Asuntoministeri 2007–2011, elinkeinoministeri 2012–2015. Euroopan investointipankin varapääjohtaja 2015–2017. Helsingin ensimmäinen pormestari kesäkuusta 2017 alkaen. Naimisissa eläinlääketieteen tohtori Outi Vapaavuoren kanssa. Ei lapsia. Rannikkojääkäri, sotilasarvoltaan kapteeni. Juossut neljä maratonia