Ruoholahteen suunnitellaan kelluvia kerrostaloja

Lauttasaaren sillalta Kaapelitehtaalle katsottaessa voi jossain vaiheessa näkyä viisikerroksisia kerrostaloja kellumassa veden päällä.

Havainnekuva Tammasaarenlaiturin alueen suunnitelmasta. (Kuva: JKMM)

TEKSTI Katja Pesonen

Jos asiat menevät Helsingin kaupungin suunnitelmien mukaan, Tammasaaren laiturin alueelle tulee kohoamaan 30 000 kerrosneliömetriä viisikerroksisia kelluvia kerrostaloja.

Floating Flats Oy on hakenut Tammasaarenlaiturin alueelle kehittämisvarausta merenpäälliselle asuntorakentamiselle sekä erilaisille asumista palveleville toiminnoille. Yritys osallistui Helsingin kaupungin Kehittyvä kerrostalo –ohjelmaan esittämällä korkean, kelluvan asumisen kehittämistä ja ohjelman työryhmä on puoltanut hanketta jo vuonna 2019.

Lauttasaaren sillalta katsottaessa kerrostalot kohoaisivat Kaapelitehtaan vieressä ja ne levittäytyisivät pitkälle sen ohitse merelle, kohti Lauttasaaren rantaa.

Alueelle tulisi kahdenlaista merenpäällistä rakentamista noin 60 000 kerrosneliömetriä. Puolet siitä olisi kelluvia kerrostaloja, puolet pilarilaatan päälle rakennettavia asuntoja. Alustavien suunnitelmien mukaan kelluvat rakennukset olisivat viisikerroksisia, muut seitsemänkerroksisia. Kelluvat asunnot olisivat sääntelemättömiä omistusasuntoja.

 

Helsingin kaupunki on ottanut tavoitteekseen hyödyntää merellisyyttä asumisessa uudella tavalla ja sen mielestä kelluvat asunnot sopisivat sen strategiaan. Veden päälle rakennetaan jo parhaillaan Kalasataman Verkkosaaressa. Sinne muodostetaan 3 700 asukkaan pienkerrostalo­alue, jossa osa rakennuksista kelluu.

Kaupunki lupaa, että osa rakentamisesta voitaisiin tehdä meritse ilman että lähialueille, liikenteelle tai luonnolle aiheutuisi merkittävää häiriötä.

Kaupunki pyrkii elävöittämään muutenkin Tammasaarenlaiturin ja nykyisen hiililaiturin aluetta. Sinne kaavaillaan venesatamaa, vesibussiasemaa, ranta- ja viheralueita sekä mahdollisuuksia ravintola- ja kahvilatoimintaan, veneilyyn ja vesiharrastuksiin. Aluetta kehitettäisiin erityisesti kävelyn ja pyöräilyn ehdoilla.

 

Suunnitelmista on kerätty asukaspalautetta Kerro kantasi -palvelussa joulukuussa. Palautteen pohjalta varauksen käsittely alkaa kaupunkiympäristölautakunnassa alkuvuodesta 2022. Varauksesta päättää kaupunginhallitus kevään aikana. Muun muassa Jätkäsaari-seura ry vastustaa hanketta.

Kehittämisvaraus tarkoittaa sitä, että kaupunki antaa valitsemalleen kumppanille luvan suunnitella omistamalleen alueelle. Varaus on voimassa kaksi vuotta eikä se vielä mahdollista tontin luovuttamista, vaan kaupunki päättää toteutukseen tähtäävistä tontinvarauksista erikseen. Floating Flats Oy:llä on kuitenkin ensisijainen oikeus varata kelluville kerrostaloille suunniteltavat tontit, koska Kehittyvä kerrostalo -työryhmä on puoltanut hanketta.

Tavoitteena on, että alueen uusi asemakaava olisi lainvoimainen vuonna 2023. Näin ollen rakentaminen voisi käynnistyä vuonna 2024.

 

Lauttasaari-Seura: ”Monella tavoin epäonnistunut hanke”

Hanke on monella tavalla epäonnistunut. Ehdotettu rakentaminen on liian massiivista. Se pilaa avarat kaupunkinäkymät Lauttasaaren itärannalta sekä merinäkymät sillalta. Helsingin yhden maamerkin Kaapelitehtaan peittäminen näkyvistä etelään ja merelle päin olisi kulttuurillinen virhe. Rakentaminen lisäisi laajoilla alueilla ruuhkia entisestään.

Rakentaminen kaventaisi vapaata merialuetta. Meriväylä kapenisi entisestään kohdassa, missä on vilkas veneliikenne, ja pääsy Lauttasaaren venesatamiin vaikeutuisi. Rakentaminen heikentäisi vedenvirtauksia. Oletettavaa on, että leväesiintymät lisääntyisivät.

Uusi alue vaatisi valtavasti kunnallistekniikkaa. Muutenkin näin laajaan uudenlaiseen kohteeseen liittyy runsaasti erilaisia riskejä. Uuden rakentamistavan ympäristövaikutuksia ei ole selvitetty riittävästi ja pohja-aineistossa vähätellään vaikutuksia. Tiivistäminen perustuu liikaa rakennuttajien ehdotuksiin. Toivottavaa olisi, että kaupungin tunnistaisi vapaan meriluonnon arvon eikä pitäisi merta tonttimaareservinä.

Katri Penttinen

Lauttasaari-Seuran kaupunkiympäristötyöryhmän puheenjohtaja