TEKSTI Katja Pesonen
VALOKUVAT Mika Vuoristo
HAVAINNOLLISTAMINEN Tuomas Vuorinen
Pian nähdään saadaanko Ruukinlahdenpuistoon kuplahalli, josta jalkapalloseura PPJ on niin monta vuotta haaveillut. Nyt nähtävillä on puistoa koskeva asemakaavamuutos, jota on mahdollista kommentoida 1. helmikuuta asti. Sen jälkeen kaava etenee kaupunkiympäristölautakuntaan 22. maaliskuuta ja jos se siinäkin vaiheessa saa vihreää valoa, kaava tulee voimaan toukokuussa.
”Mikäli kaavaprosessi menee odotetusti eikä asemakaavasta tule valituksia hallinto-oikeuteen, voisivat kentän rakennustyöt todella alkaa jo kesällä 2022”, kertoo toiveikkaana Hannu Rosokivi, joka on PPJ:n puolelta vahvasti mukana hallihankkeessa.
Hän sanoo, että vielä on sovittava kuinka urakka ja sen kustannukset jaetaan PPJ:n ja kaupungin kesken.
”Alunperin kustannusasiasta puhuttiin siten, että PPJ vastaa kentän perustuksista eli betonianturasta, tekonurmesta ja sen tarvitsemasta viimeistelytasauksesta, kuplahallista koneistoineen, hallin sisävalaistuksesta, pukukoppi- ja varastokonteista sekä vesi-, viemäri- ja sähköliittymistä”, hän listaa.
Kaupunki puolestaan vastaisi alueen infrasta. Siihen kuuluvat maanrakennus ja -muokkaus, täyttö, tiivistys, salaojitukset, asfaltoinnit, vesi-, viemäri- ja sähkövedot, aidat sekä valaistus, niin yleis- kuin ulkovalaistus.
Kummatkin tahot hankkisivat omiin osuuksiinsa itse omat urakoitsijansa.
Harrastustiloja ei ole riittävästi
PPJ:llä on yli kaksituhatta jäsentä. Seura on kasvanut kovaan tahtiin viime vuosina ja Rosokivi näkee kasvun jatkuvan edelleen, kun Lauttasaareen, Jätkäsaareen ja Hernesaareen suunnitellaan lisää asuinrakentamista. Hän arvioi seurassa olevan sen myötä viiden vuoden kuluttua 2 500 pelaajaa.
”PPJ tarjoaa kaikenikäisille mahdollisuuden jalkapallon harrastamiseen Etelä-Helsingissä lähellä kotiaan. Tämän toteuttaminen käy kuitenkin koko ajan vaikeammaksi, sillä PPJ:n toiminta-alueella on edelleen pula kenttävuoroista, vaikka seura on rakentanut täysimittaisen jalkapallohallin Jätkäsaareen”, Rosokivi toteaa.
PPJ:llä on Lauttasaaressa noin 700 jäsentä, heistä enemmistö junioreita.
”Palloliiton Helsingin piirin 2016 tekemän olosuhdetutkimuksen mukaan koko Helsingin alueen kenttätilanne on heikoin juuri Lauttasaaressa. Tarveperusteella arvioituna kymmenestä Helsinkiin seuraavaksi rakennettavasta kentästä pitäisi peräti kaksi rakentaa Lauttasaareen.”
PPJ on laskenut, että hallin käyttöaste olisi yksi Suomen korkeimpia, sillä halli palvelisi monia kohderyhmiä. Rosokivi huomauttaakin, että Ruukinlahden kuplassa ei ole kyse vain heistä. Kupla olisi kaikille, myös höntsäliikkujille.
”Tarkoitus olisi nimenomaan saada kuplan käyttöaste mahdollisimman korkeaksi vuokraamalla hallia myös ulkopuolisille tahoille. Esimerkiksi kaupunki voisi halutessaan vuokrata hallia päivisin koulujen tai päiväkotien tarpeeseen. Kuplan olisi nimenomaan tarkoitus olla koko saaren halli.”

Kupla Lauttasaarentieltä katsottuna. Halli on noin 70 metriä pitkä ja korkeimmasta kohdastaan noin 16 metriä korkea. Sitä maisemoidaan istuttamalla hallin ja Lauttasaarentien väliselle alueelle uutta puustoa, muun muassa havupuita.

Kupla Lauttasaarentieltä länteen päin. Lisää parkkipaikkoja ei tehtäisi, sillä kuplalle on hyvät joukkoliikenneyhteydet.

Kuplahalli tulisi osittain nykyisen hiekkakentän ja osittain nurmikentän päälle. Kesäisin kenttä toimii tavallisena tekonurmikenttänä. Kuvassa vieressä oleva asfalttikenttä toimii myös liikuntapaikkana, talvisin lumen välivarastointialueena. Puistoon istutetaan lisää kasvillisuutta ja nykyistä enemmän eri lajeja. Länsiväylän meluvallin alareunassa on kosteikko, jolla on arvoa luonnon monimuotoisuuden lisääjänä ja lintujen elinpaikkana. Kosteikkoaluetta on tarkoitus laajentaa ja istuttaa siihen monipuolisesti luonnonkasveja.

Kupla ja koirapuisto mahtuvat Ruukinlahteen yhdessä. Niiden väliin jää tavallista, vapaata puistotilaa.

Kupla talvella lintuperspektiivistä. Kuvassa kuplan vasemmalla puolella on lumikasa lumen välivarastointialueella.