Lauttasaari-Seura on erittäin huolissaan saarelle suunnitellusta massiivisesta rakentamisesta. Vastavaa rakentamista ei kohdistu mihinkään muualle Helsingin vanhoihin kaupunginosiin.
Seura otti kantaa parhaillaan käsittelyssä olevan Helsingin yleiskaavaan. Yleiskaavan ja muiden kaavoitusratkaisujen myötä alueen asukasmäärä kasvaisi vuoteen 2050 mennessä 60–70 prosenttia. Keskimäärin kasvuvauhti olisi Helsingissä 40 prosenttia, ja vanhoissa kaupunginosissa sen alle. Lauttasaari on suunnitelmissa selkeä ja outo poikkeus.
Yleiskaavassa esitetty Länsiväylän bulevardisointi merkitsisi erittäin raskasta rakentamista pohjoisen Lauttasaaren alueella. Rakentamistehokkuus olisi sama kuin Kallion alueella. Lauttasaaren pohjoisen alueen vihervyöhykkeet jäisivät lähes kokonaan massiivisen rakentamisen alle. Peruspalvelujen saaminen kasvavalle väkimäärälle vaikeutuisi entisestään, sillä suunnitellun kaupunkibulevardin lähistölle ei voi rakentaa päiväkoteja tai kouluja saasteongelmien vuoksi.
Kaupungin oman selvityksen mukaan bulevardisointi ruuhkauttaisi Länsiväylän pahasti ja ohjaisi väylän liikennettä muualle Lauttasaareen.
________
Lauttasaari-Seuran kannanoton keskeiset kohdat
Yleiskaavan keskeiset ongelmat Lauttasaaren alueella
-On tärkeää, että kaupunki varautuu väestönkasvuun. Lauttasaareen suunniteltu rakentaminen on kuitenkin kohtuutonta verrattuna muihin vanhoihin kaupunginosiin. Lauttasaaren asukasmäärän lisäys olisi yleiskaavan ja alueen muiden kaavoitusratkaisujen vuoksi vuoteen 2050 mennessä 60–70 prosenttia, kun se Helsingissä keskimäärin olisi 40 prosenttia. Helsingin kasvuluvuissa ovat mukana kokonaan uudet asuinalueet, joten vanhoihin kaupunginosiin ei muualla kohdistu yhtä suurta kasvua. Lauttasaaren asukasmäärä kasvaisi 22 700 asukkaasta ainakin 37 000 asukkaaseen. Suunniteltu tiivistäminen on vastoin kuntalain 8 §:n yhdenvertaisuusvaatimusta.
-Joukkoliikenteeseen pohjautuva verkostomainen kaupunki on sinänsä kannatettava, mutta valtateiden hankinta kaupunkibulevardeiksi on kaupungille taloudellinen riski. Länsiväylän bulevardisointi ei onnistu lähivuosikymmeninä rikkomatta maankäyttö- ja rakennuslain (MKRL) 39 § 5 momentin vaatimusta turvallisesta ja terveellisestä elinympäristöstä. Yleiskaavan taustaselvityksen mukaan terveydelle vaarallisen typpidioksidin vuosiraja-arvot ylittyvät kaikissa bulevardityypeissä.
-Länsiväylällä liikennöi nyt noin 70 000 autoa vuorokaudessa. Bulevardilla kaistoja vähennetään ja eritasoliittymiä poistetaan. Se heikentää turvallisuutta ja merkitsee liikenteen valtavaa ruuhkautumista ja autoliikenteen ohjautumista Lauttasaaren asuinkaduille. Näin ruuhkat, melu ja pienhiukkaset leviäisivät alueella entistä laajemmalle. Tämä ei ole ekologisesti kestävää eikä taloudellista. Kaupunkibulevardien ruuhkaannuttamisen kustannukset tekevät bulevardit liikenteen yhteiskuntataloudellisessa tarkastelussa kannattamattomiksi (KSVn selvitys 2015:5).
-Länsiväylä sijaitsee alueellisesti erittäin syrjässä Lauttasaaren pohjoisosissa, jolloin sen hyödyntäminen esimerkiksi alueen joukkoliikenteen kannalta on vaikeaa. Joukkoliikenne on kuitenkin välttämätön edellytys bulevardien toimivuudelle.
-Lauttasaaressaon ollut ylivoimaista löytää koulu- ja päiväkotitontteja jatkuvasti kasvavalle lapsimäärälle. Puistoja on lohkottu päiväkotien käyttöön ja koulutilojen vajaus on katastrofaalinen. Tonttiongelma pahenisi, sillä Länsiväylän lähelle ei voi rakentaa uusien asukkaiden tarvitsemia päivähoito- ja koulupalveluja väylän suurien pienhiukkaspäästöjen vuoksi. KSV:n 2014 teettämän ilmanlaatuselvityksen mukaan suositeltu suojavyöhyke koulurakentamiselle Länsiväylän liikennemäärillä on 200 metriä ja minimietäisyys 140 metriä. MKRL 39 §:n 2 momentin vaatimus palveluiden saatavuudesta ei voi toteutua.
-Kaavaehdotuksen keskeinen periaate on säilyttää Helsingissä laajat viheralueet. Kuitenkin lähes kaikki virkistykseen soveltuvat alueet Lauttasaaren pohjoisosasta katoavat MKRL 39 § 9 momentin vaatimuksen vastaisesti, sillä ne on nyt merkitty tiiviin rakentamisen alueiksi. Viher- ja virkistysalueet tulee merkitä kaavakarttaan selkeästi, eikä niitä saa haudata 100 x 100 metrin karttaruutujen alle.
-Lauttasaari on Vattuniemen aluetta lukuun ottamatta maakunnallisesti merkittävä kulttuuriympäristö. Lauttasaaren nykyistä rakennettua ympäristöä, maisemaa ja luontoarvoja ei kuitenkaan oteta suunnitelmassa huomioon MKRL 39 § 8 momentin vaatimusten mukaisesti. Kaavakartan mukaan myös keskisen ja pohjoisen Lauttasaaren kulttuurihistoriallisesti arvokkaille alueille voitaisiin rakentaa.
-Lauttasaari on yleiskaavassa luettu kantakaupunkiin, ja alueelle halutaan rakentaa erittäin korkealla tehokkuusluvulla. Koillis-Lauttasaaressa vaaditun korkean tehokkuuden saavuttaminen edellyttäisi vanhojen asuinalueiden uudelleen kaavoituksen ja mahdollisesti purkamisen, vaikka alueen rakennuskanta on vielä hyväkuntoista. Tämä on vastoin yleiskaavalle asetettua vaatimusta olemassa olevan rakenteen hyödyntämisestä ja ekologisesta kestävyydestä.
-Vattuniemen alueella voimakas täydennysrakentaminen ei ole tuonut alueelle toivottua kantakaupunkimaista ympäristöä kivijalkakauppoineen, palveluineen ja kahviloineen, vaan pelkkiä asuntoja. Kantakaupunkimainen ympäristö vaatii, että siellä on myös työpaikkoja.
Lauttasaaren ominaisluonne turvattava
Lauttasaari on nykyisin omaleimainen, elinvoimainen asuinalue. Sen ainutlaatuisuutta ja houkuttelevuutta ei ole järkevä tuhota ylimitoitetulla kaavoituksella. Tällä olisi kielteinen heijastusvaikutus koko Helsingin kaupungin vetovoimaan.
Yleiskaavaan sisältyvien lainvastaisuuksien ja muiden ongelmien poistamiseksi Lauttasaari-Seura esittää, että:
-
- Rakentamisen tehokkuutta ja laajuutta Lauttasaaressa vähennetään olennaisesti niin, että alueen merellinen ja vehreä ominaisluonne säilyy.
- Luovutaan Länsiväylän bulevardisoinnista tämän yleiskaavan aikana.
- Luovutaan saaren pohjoisosien merentäytöistä.
- Yleiskaavakarttaa tulee muuttaa siten, että siihen lisätään viher- ja virkistysalueiksi Kotkavuori, Laukkaniemen puisto, Lemissaari, Nackapuisto, Koirakivenniemi, Länsiulapannimestä Myllykalliolle menevä vihersormi, Myllykalliolta Nackapuiston kautta Katajaharjun pohjoiskärkeen menevä vihersormi.
Muutosehdotuksemme käyvät ilmi oheisesta kartasta. - Melkki merkitään kokonaisuudessaan virkistys- ja viheralueeksi.
- Rauhoitetaan rakentamiselta Helsingin luontotietojärjestelmästä ilmenevät arvokkaat luontokohteet ja lisätään nämä kohteet Kaupunkiluonto-teemakarttaan.
Lauttasaari-Seura esittää muutoksia yleiskaavakarttaan
Helsingin yleiskaavakartassa ei Pohjoisen Lauttasaaren alueelle ole merkitty lainkaan viheralueita. Lauttasaari-Seura esittää kartalle lisättäväksi oheisessa kartassa olevat numeroidut viherkohteet.
–
Lue Seuran kannanotto kokonaisuudessaan PDF-tiedostona TÄSTÄ