TEKSTI Katja Pesonen
Lähes koko Lauttasaari on pelastustoimen määritelmissä riskiluokan 1 aluetta. Mitä tiiviimmin alue on rakennettu, sen suuremmat ovat tulipalon aiheuttamat riskit. Pelastustoiminnalle asetetun vähimmäistavoiteajan ja sisäministeriön ohjeistuksen mukaan tulipalon sattuessa pelastusajoneuvojen on päästävä riskiluokan 1 alueille kuudessa minuutissa. Pelastustoimen tavoitteena on, että tuossa kuudessa minuutissa paikalla ollaan vähintään 50 prosentissa tehtävistä. Lauttasaaressa tämä ei toteudu missään kohtaa.
Pahin alue on Katajaharju. Sinne ei pelastustoimi ole päässyt kuudessa minuutissa kertaakaan viimeisten kahden vuoden aikana. Kotkavuorella kuudessa minuutissa on päästy seitsemässä prosentissa pelastustapauksista, Vattuniemen kärjessä 25 prosentissa ja näiden väliselle alueelle kahdessa prosentissa tapauksista.
Kuusi minuuttia on otettu maksimiajaksi siitä syystä, että kun paikalle päästään tuossa ajassa, on vielä mahdollista saada sammutettua rakennuspalo ennen kuin se yltyy hallitsemattomaksi ja on vaarana levitä.
Helsingin pelastuslaitoksen palvelutasoa valvova Etelä-Suomen aluehallintovirasto (Esavi) on antanut 20 miljoonan euron uhkasakon Helsingin alueen pelastustoimelle. Aluehallintoviraston pelastusylitarkastaja Markku Kirvesniemi sanoo, että samoista asioista on huomautettu kaupungille vuosia. Aluehallintaviraston raportissa vuosilta 2013-2016 näkyy, että sama epäkohta on Helsingissä ollut myös noina vuosina, myös Lauttasaaressa. Ja Lauttasaaressa samat alueet ovat riskejä edelleen.
”Huomautimme asiasta moneen otteeseen, mutta kaupunki ei ottanut sitä tosissaan ja on kieltänyt epäkohtien olemassaolon. Helsinki on selittänyt asiaa toteamalla, että se panostaa ennaltaehkäisyyn, kuten neuvontaan, valistukseen ja kouluttamaan ihmisiä omavalvonnasta, mutta tällainen ei voi olla pelastustoimen perusta. Sen perusta on yksinkertaisesti se, että kun palo syttyy, paikalle päästään määräajassa. Toivomme, että uhkasakko saa muutoksen viimein aikaan”, Kirvesniemi sanoo.
Länsiulapanniemi on ainut riskitön alue saaren riskikartalla. Kirvesniemen mukaan tämä johtuu siitä, että riskikartta tehdään asutuksen mukaan ja mitä tiheämpää asutus on, sen suurempi riskialue se on. Länsiulapanniemen kärjessä ei ole kaupunkimaista asumista.
Kirvesniemi sanoo ongelman aiheutuvan yksinkertaisesti suurkaupungin liikenteestä. Pelastuslaitos sijaitsee Kaartinkaupungissa ja kun sieltä lähdetään Lauttasaareen keskustaruuhkan läpi, kuusi minuuttia ylittyy heittämällä. Myös tiivis rakentaminen on riski tulipalon syttyessä.
Helsingin kaupunki on päättänyt poistaa Lauttasaaren sillalta yhden kaistan ja karsia keskustan autoliikennettä.
”Pääkaupunkiseudun infra kasvaa koko ajan ja siinä missä asuinalueiden suunnittelussa on otettava huomioon niiden peruspalvelut kuten koulut ja päiväkodit, olisi ehdottomasti otettava huomioon myös pelastustoimi. Helsingin kaupunki ei tunnu kuitenkaan ottavan tätä kaupunkisuunnittelussaan ollenkaan huomioon. On selvää, että vähentämällä väyliä autoilta, pelastustoimet hidastuvat entisestään”, Kirvesniemi sanoo.
Saarella on oma vapaaehtoinen palokunta, mutta Lauttasaaren VPK:n lähtöaikavaatimus on 30 minuuttia.
”Helsingissä vapaaehtoiset palokunnat yleensäkin ovat enemmänkin tärkeitä pelastustoimen täydentäjiä, jotka auttavat erityisesti palon jälkitöissä.”
Kaupunki saa itse päättää, miten se ongelmat korjaa. Kirvesniemen mukaan ensimmäisen vaihtoehdon ei tarvitse olla se, että pelastusasemia rakennettaisiin lisää. Niitä voisi hajauttaa. Mikään ei estäisi yhden yksikön sijoittamista Lauttasaaren VPK:n tiloihin. Helsingin pelastuskoulu sijaitsee Jätkäsaaressa. On puhuttu, että koulutus täältä loppuisi ja siirtyisi Kuopioon.
”Jätkäsaareen jäisi juuri tarkoitukseen sopivat tilat, joten myös sinne saisi pelastusaseman.”
Uhkasakko on jaettu viidelle vuodelle. Tuossa ajassa kaupungin tulee korjata epäkohdat. Jos se ei sitä tee, sille rapsahtaa 20 miljoonan euron rangaistus. Se tekee 40 euron lisäpaukun jokaiselle helsinkiläiselle veronmaksajalle.