Lauttasaari-Seura

Täällä rakennamme me!

Vattuniemen koulun rakentaminen sujuu aikataulussa. Nyt on kaksi kerrosta runkoa pystyssä.

Projektipäällikkö Juho Varelius on ollut alalla 25 vuotta, työmaajohtaja Jukka Peltola 38. He eivät ole vieläkään turtuneet siihen, kun uusi rakennus kohoaa valmiina silmien edessä. ”Kun rakennus on valmis niin tulee se tunne, että hitsi mä tein sen”, Peltola hymyilee. (Kuva: Katja Pesonen)

TEKSTI Katja Pesonen

Vattuniemen koulussa on kaksi kerrosta runkoa pystyssä ja päiväkodista yksi seinä. Aikataulussa ollaan. Valmista pitäisi olla vuoden 2019 lopussa, jolloin koulu ja päiväkoti pääsisivät käyttöön tammikuussa 2020.

Hankkeen rakentaja on SRV, jonka referensseihin kuuluu useita kouluja. Lähimenneisyydestä löytyy Espoon Opinmäen koulu Suurpellossa. Parhaillaan se rakentaa uutta kampusrakennusta Otaniemessä sekä Jätkäsaaren peruskoulua. Vattuniemen koulun projektipäällikkö Juho Varelius vastaa myös jälkimmäisestä.

Tiivistetysti sanottuna Varelius vastaa hankkeen kokonaisohjauksesta ja kustannuksista, on yhteydessä tilaajaan, hoitaa resurssoinnin.

”SRV asettaa työmaaorganisaation toimihenkilöt eli meiltä tulee työmaajohto, työnjohto ja työmaainsinöörit. Rakentajat hankitaan kilpailutuksen kautta markkinoilta. Työt ja työvaiheet on jaettu erikokoisiin hankintapaketteihin ja jokainen työvaihe ostetaan eri urakoitsijalta”, Varelius selventää prosessia.

Hänen arvionsa mukaan kokonaisuutena rakentamisessa tulee olemaan mukana noin kahdeksankymmentä eri yritystä. Tähän mennessä heitä on ollut kolmisenkymmentä.

 

SRV:n osalta työt alkoivat syksyllä 2017 heidän voitettuaan tarjouskilpailun. Purkutyöt käynnistyivät tammikuussa 2018 ja kestivät neljä kuukautta. Viimeiset neljä kuukautta on ollut uudisrakentamista.

Koulurakentamisessa korostuu pintamateriaalien kestävyys ja käyttöikä.

”Ne on valittava niin, että ne kestävät käyttöä vuosikymmeniä eteenpäin. Koulu on kovassa käytössä ja sen käyttö suunnitellaan yleensä pidemmäksi ajaksi kuin tavallinen toimistorakennus”, sanoo Varelius.

Entä sääsuojaus? Miten taataan, ettei tehdä modernia homekoulua? Varelius vakuuttaa, että siitä pidetään huolta.

”Tässä vaiheessa sääsuojausta ei vielä voi tehdä, sillä elementtejä ei pystytä nostamaan sen ollessa päällä. Runko rakennetaan ensin taivasalla ja kun se on ylhäällä ja vesikattotöitä aloitetaan, silloin tehdään sääsuoja, jolloin rakennus lähtee sisäpuolelta kuivumaan”, hän sanoo ja jatkaa, että rakenteita myös kuivatetaan myöhemmin erikseen siihen tarkoitetuilla laitteilla.

”Kuivumista seurataan suunnitellusti eikä tietystikään pintarakenteita lähdetä tekemään ennen kuin kuivuminen on tarpeeksi pitkällä. ”

 

Suurin haaste Vareliuksen mukaan ei ole itse rakentamisessa vaan siinä, että rakentaminen tapahtuu keskellä asuinaluetta.

”On mietittävä tarkkaan ympäristöä ja että häiritsisimme mahdollisimman vähän. On myös mietittävä materiaalien kuljetuksia, esimerkiksi miten saamme tänne hyvin pitkiä elementtejä sujuvasti.”

Nyt on kaksi kerrosta koulun runkoa kasassa. Sen pitäisi valmistua marraskuussa, jolloin myös alkaa päiväkodin rakentaminen. Vuoden loppuun mennessä kaikki elementtiasennukset on tehty. Sitten alkaa vesikaton ja sisätilojen työt.

Työmaajohtaja Jukka Peltola mainitsee Vattuniemen koulun erikoisuutena maalämmön. Sitä ei juurikaan kouluissa ole toteutettu. Maahan on porattu kahdensadan metrin syvyyteen 32 reikää, joista maalämpöä pumpataan. Se on kalliimpi satsaus alkuinvestointina, mutta maksaa itsensä käyttökustannuksissa takaisin.

Kun ulkovaippa saadaan umpeen ja sisätilojen kuivaus ja lämmittäminen alkavat, lämmityslaitteisiin otetaan mahdollisuuksien mukaan energia koulun omasta maalämmöstä.

 

Työmaalla näyttää olevan vain kourallinen rakentajia. Peltolan mukaan ei se määrä vaan se laatu. Kun rakennetaan runkoa, työmaalla häärää asennusryhmä kasaamassa elementtejä. Kun muut työvaiheet alkavat, porukka kasvaa. Sisätilat vaativat paljon enemmän työtä ja käsiä.

Varelius on ollut alalla 25 vuotta. Hän opiskeli aikoinaan diplomi-insinööriksi Teknillisestä korkeakoulusta. Peltola taas opiskeli rakennusmestariksi aikoinaan Hämeenlinnan Teknillisessä opistossa ja hänellä on rakennusalasta 38 vuoden kokemus. He eivät ole vieläkään turtuneet siihen, kun uusi rakennus kohoaa valmiina silmien edessä.

”Tämän työn ehdottomasti hienoimpia juttuja on se, että saamme konkreettisia asioita näkyviin ja tärkeitä projekteja maaliin”, Varelius sanoo.

”Kun rakennus on valmis niin tulee se tunne, että hitsi, mä tein sen”, Peltola hymyilee.

 

Fakta

– Kouluun on kulunut tähän mennessä n. 1 400 kuutiota paikallavalettua betonia. Kaikkiaan paikalla valetaan betonia n. 1 800 kuutiota. Loput betonit toimitetaan elementteinä.

– Kouluun asennetaan n. 1 500 kpl betonielementtejä.

– Asennetaan paikalla noin 115 000 kg betoniteräksiä

– Ikkunoita n. 280 kpl

– Hissejä 2 kpl

– 1 kpl poissaoloon johtaneita tapaturmia tähän mennessä

– 20,7 m korkea rakennus (Vattuniemenkujan puolella)

– n. 10 000 neliömetriä kokonaisuudessaan

– 4 kerrosta + iv-konehuone

– 2 600 neliön kokoinen piha lasten leikkiin

– Viherkattoalue