Mikael Aaltonen esittelee Lasipihaa, Kaapelitehtaan uutta aulaa ja pääsisäänkäyntiä, josta päästään Tanssin taloon.
TEKSTI Katja Pesonen
Tanssin talo on viimein täällä. Se avasi ovensa keskiviikkona 2. helmikuuta.
Kaapelitehtaan sisäpihalle on rakennettu näyttävä rakennus, Lasipiha, jonka kautta pääsee tulevaisuudessa kulkemaan kaikkialle kulttuurikeskukseen. Heti Lasipihan oven vieressä on Tanssin talon sisäänkäynti.
Kiinteistö Oy Kaapelitalon toimitusjohtaja Kai Huotari ja Tanssin talon ohjelmapäällikkö Mikael Aaltonen esittelevät innoissaan tätä Kaapelitehtaan laajennusosaa, joka on täysin tanssille omistettu ja sen ehdoilla suunniteltu tapahtuma- ja esitystila. Se käsittää 5 439 neliömetriä, kaksi näyttämöä, joissa on yhteensä 935 istumapaikkaa, ravintolan, harjoitussalin, pukuhuoneita ja toimiston.
”Tanssi on Suomen suosituin harrastus, joten tälle on ehdottomasti tarvetta”, Huotari toteaa.
Tanssin talosta alkoi puhua jo 1930-luvulla suomalaisen modernin tanssin pioneeri Maggie Gripenberg. Siitä puhui myös Kansallisbaletin entinen primaballerina Doris Laine 1980-luvulla. Tanssijoita koulutettiin yhä enemmän, mutta esitystiloja ei tullut lisää. Siinä missä musiikille, teatterille ja oopperalle oli omat tilansa, tanssijat olivat kiertolaisia.
2007 alkoi tapahtua, kun taiteilijaprofessori Alpo Aaltokoski kutsui koolle alan ammattilaisia keskustelemaan tanssille omistetusta talosta. Tehtiin tarveselvitys, aloite kaupunginvaltuustolle, perustettiin Tanssin talo ry. Päättäjien asenteet alkoivat pikkuhiljaa muuttua. Jane ja Aatos Erkon säätiö myönsi Tanssin talolle siihen asti suurimman lahjoituksensa, 15 miljoonaa euroa sillä ehdolla, että kaupunki ja valtio lähtisivät siihen mukaan. Näin kävi. Helsingin kaupunki rahoitti taloa noin 10 miljoonalla ja Opetus- ja kulttuuriministeriö noin 7 miljoonalla. Lisäksi Kaapelitehdasta pyörittävä Kiinteistö Oy Kaapelitalo investoi hankkeeseen 10 miljoonaa euroa. Kaikkiaan projekti maksoi siis 42 miljoonaa euroa.
Kokonaisuus jää Kaapelitalon omistukseen, mutta tanssille rakennettuja tiloja pyörittää Tanssin talo ry, joka vuokrasi ne Kaapelitalolta joulukuussa.
Huotari oli kirjoittamassa nimeään Tanssin talon puitesopimukseen 2015.
”Tarveselvityksessä oli tutkittu useita sijoituspaikkoja, mutta Kaapelitehdas nähtiin parhaimmaksi vaihtoehdoksi, sillä se oli ollut tanssiharrastamisen koti jo 1990-luvulta lähtien”, hän kertoo.
Huotari sanoo heidän nähneen hienon mahdollisuuden nivoa vanha, suojeltu Kaapelitehtaan rakennus moderniin uudisrakennukseen.
”Kutsuimme kaikki pitkäaikaiset vuokralaisemme haastatteluun ja he saivat kertoa ehdotuksiaan ja toiveitaan. Ne ovat tarveselvityksen ohella toimineet suunnittelijoiden lähtökohtana. Tanssin talon silloisen toiminnanjohtajan Hanna-Mari Peltomäen kanssa meillä oli mottona, että pyrimme tekemään mahdollisimman hyvän Tanssin talon ja entistä paremman Kaapelitehtaan niin, että nämä kaksi hengittävät yhteen.”
Rakentaminen alkoi maanrakennustöillä 2019 ja valmista tuli marraskuussa 2021. Kokonaisuuden ovat suunnitelleet yhteistyössä JKMM arkkitehdit ja ILO arkkitehdit.
He tutkivat 16 eri vaihtoehtoa, kuinka Tanssin talo saataisiin osaksi Kaapelitehdasta. Heti alussa oli selvää, että Kaapelitehtaan Pannuhalli tulisi Tanssin talon pieneksi näyttämöksi. Sinne mahtuu 235 katsojaa. Uudisrakennukseen tehtiin Erkko-sali 700 katsojalle. Se on Pohjoismaiden suurin tanssille rakennettu näyttämö. Talossa on myös sivunäyttämö, jota Aaltonen sanoo käytettävän ensisijaisesti varastointiin, vaikkakin siirreltävien penkkien ansiosta sinnekin voi rakentaa pienen esitystilan.
Vanhan tehdasrakennuksen kolmannessa kerroksessa on harjoitusstudio talossa vierailevien taiteilijoiden käyttöön.
Aaltonen kertoo heidän tutkivan Tanssin talon mahdollisuuksia jatkuvasti.
”Toiminta hakee muotoaan ja tulee koko ajan kehittymään, tämähän on kuitenkin sijoitus pitkälle tulevaisuuteen eikä kaiken tarvitse olla kiveen hakattua heti alussa. Nyt ensisijaisesti keskitymme tämän vuoden ohjelmistoon ja toiminnan käynnistämiseen, ja vaikka Tanssin talon toiminta painottuu näytöksiin, kuka tietää millä tavoin se muuttuu ja kehittyy jatkossa. Olemme avoimia talon kaikille eri mahdollisuuksille tulevaisuudessa”, hän toteaa.
Tanssin talon avajaisgaalaa juhlittiin ke 2.2. Se on nähtävissä Areenassa vuoden ajan.