Lauttasaari-Seura

Uusi Vattuniemi

Tuleeko siitä haluttua kantakaupunkia vai ahdas, vailla palveluja oleva kaupunginosa?

Heikkiläntien ja Melkonkadun risteys. Heikkiläntietä suunnitellaan käännettävän Melkonkadun jatkeeksi.

TEKSTI Katri Penttinen

Kaupunkiympäristölautakunta hyväksyi Vattuniemen suunnitteluperiaatteet alueen asemakaavan muutosten ja jatkosuunnittelun pohjaksi. Ne ohjaavat asemakaavapäätöksiä, kun kiinteistönomistaja hakee omistamalleen tontille kaavan muutosta. Periaatteilla Helsinki tiivistää Vattuniemeä jo ennen kuin uusi yleiskaava on saanut lain voiman.

Periaatteet muuttavat erityisesti Heikkilän aukion ja Itälahdenkadun ympäristöä. Heikkilän aukiosta rakennetaan tiivis Vattuniemen keskus. Koko Itälahdenkadun ympäristö muuttuu nopeaan tahtiin kantakaupunkialueeksi, missä neljännes rakennusoikeudesta on liiketilaa. Kaupungin asettama rakentamisen tehokkuusvaatimus tuo pelkästään näille keskeisille alueille 3 000 uutta asukasta.

Rakennusoikeus suunnitteluperiaatteissa osoitetaan tehokkuusluvulla. Heikkilän aukion tuntumassa ja Itälahdenkadun pohjoispäässä se on 2,8 –2,2, mikä tarkoittaa, että tontin rakennusoikeus on 2,8–2,2 kertaa tontin pinta-ala. Suurimmat tiheydet 2,8 ovat Lidlin ja S-marketin tonteilla. Esimerkiksi S-marketin alueella nykyinen tiheys on vain 1,7.

Lauttasaari-Seuran kaavaryhmän jäsen, kaavoituspäällikkönä toiminut Hannu Luotonen toteaa, että vaadituilla tehokkuuksilla on vaikea suunnitella alle kahdeksan kerroksia rakennuksia. Jos tontille tulisi vain liiketilaa, tehokkuus täyttyisi kolmikerroksisena, koko tontin täyttävänä rakennuksena.  Asuinrakentamisessa vaaditaan lisäksi pihatiloja muun muassa oleskeluun ja leikkiin, joten rakennukseen tulee enemmän kerroksia. Tehokkuusvaatimuksen takia on selvää, että kaikki autopaikat sijoitetaan kellariin. Uusia puistoja alueelle ei suunnitella.

Asuintiloille rakennusoikeutta tulee 120 000 kerrosneliömetriä. Siitä on vielä vaikea laskea asuntojen lukumäärää. Ensin pitää valita jokin tontti ja laskea sille asunnot. Luotonen kertoo, että keskimäärin yksi asunto vie kerrosalaa 65 m2 ja yksi asukas 35 m2.

Tulevien asuntojen kokoon vaikuttaa  Vattuniemessäkin Helsingin toteuttaman ohjelman mukainen asuntojakauma, jossa tulee olla 25  prosenttia ara-vuokra-asuntoja, 45 prosenttia sääntelemättömiä vuokra- ja omistusasuntoja ja 30 prosenttia välimuodon asuntoja. Asukkaita voi tulla huomattavasti enemmän kuin kaupungin ilmoittama 3 000 henkilöä.

Uusia poikittaisyhteyksiä

Suunnitteluperiaatteissa päätettiin myös liikenteelliset tavoitteet ja kuvataan Heikkilän aukion yleispiirteet torialueena. Heikkiläntietä käännetään Melkonkadun jatkeeksi, Wavulinintietä jatketaan suoraan Kiviaidan kadulle. Aukion pohjoispuolelle tulee suorempi kävely- ja pyöräyhteys metroasemalle.

Itälahdenkatu rakennetaan uudestaan ja levennetään 1,5 metrillä puuistutuksin reunustetuksi kaduksi, missä olisi myös aukiota. Tarkemmassa suunnittelussa selviää, millainen on kadun poikkileikkaus, eri liikennemuodoille varattavat tilat ja tehdäänkö tilavarauksena raitiotielle. Muutoksen ajankohdasta ei ole tietoa.

Autoliikennettä ohjataan uudestaan. Kokoojakatuja olisivat Särkiniementie ja Vattuniemenkatu. Nahkahousuntien länsipään nykyisen ajokiellon poistaminen todettiin tarpeelliseksi, mutta siitä päätetään erillisessä katusuunnitelmassa.

Joukkoliikenteen reitit muuttuvat etenkin Heikkilän aukion tuntumassa. Jalankululle avataan uusia poikittaisyhteyksiä.

Itäranta yhä toimitiloille

Vattuniemen itäranta säilyy toimitila-alueena, kerrosalaa on noin 100 000 k-m². Mahdollisuus alueen toiminnan kehittämiseen arvioidaan hankekohtaisesti asemakaavoituksen yhteydessä myöhemmin, mutta aluetta ei kuitenkaan voi muuttaa asuinkäyttöön. Veneilyyn liittyvien yritysten keskittymä Vattuniemen itärannalla on tavoitteena säilyttää sellaisenaan.

Sote-palveluille sosiaali- ja terveystoimi ei nähnyt olevan tilatarpeita Vattuniemen alueella. Periaatteilla varataan kuitenkin alueita julkisia palveluja kuten päiväkoteja ja kouluja varten.

Suunnitteluperiaatteista Helsinki pyysi lausunnon muun muassa Kaupunginmuseolta. Se vaati, että alueen teollinen historia ja sekoittuneiden toimintojen antama ominaisluonne pitää ohjata suunnittelua edelleen. Vaalittavia asioita ovat Vattuniemelle tyypillinen suurikokoinen korttelirakenne ja varhaiselta huvilavaiheelta oleva matala rakentaminen ja vehreys. Siksi Vattuniemen länsirannan asuinkortteleiden kerrosluku rajataan enintään kolmeen.

 

Kaupunginmuseo esittää suojeltavaksi

Wavulinintie 1

Wavulinintie 4

Heikkiläntie 6

Itälahdenkatu 18

Vattuniemenkatu 25

Kiviaidankatu 2 (rakennuksen kokonaishahmo piippuineen)

Särkiniementie 3

Vattuniemenranta 2

Vattuniemenkatu 27

 

KIITÄMME

– Rantojen viheralueet säilyvät

– Nykyiset Y-tontit säilyvät

– itäinen toimitila-alue säilyy

– Liikenneyhteydet parantuvat

 

MOITIMME

– Kohtuutonta tiivistämistä ilman uuden yleiskaavan lainvoimaa

– Suuret muutokset olisivat vaatineet alueelle osayleiskaavan

– Asukkaiden mielipiteitä ei otettu aidosti huomioon