Maaliskuun lopulla päättyneessä OmaStadi-äänestyksessä kannatusta saivat rantasaunat, kukkaniityt ja kasvit. Eihän siinä sinänsä mitään, kaupunkilaiset ovat puhuneet ja valittuja hankkeita nyt sitten rahoitetaan. OmaStadi on mainio keino kerätä kaupunkilaisilta tietoa siitä, mitä he haluaisivat kaupungin rahoilla tehtävän. Valitettavaa vain on, että tällä tavalla on melko mahdotonta saada ääniä kulttuurihistoriallisten hankkeiden taakse.
Lauttasaaressa OmaStadi-kohteiksi ehdotettiin esimerkiksi sillan pielessä olevia vanhoja kalastajien vajoja ja opasteita Myllykallion historia- ja luontokohteille. Eivätpä ne menestyneet äänestyksessä tarpeeksi hyvin. Kalastajien satavuotiaat punaiset vajat ovat ainutlaatuisia koko kaupungissa ja Myllykalliolla on poikkeuksellinen määrä historiallisia ja luontohistoriallisia kohteita. On viime sodan ilmatorjuntapatteri, tuhansien vuosien takaisia merenrantoja ja todisteita maamme sodan jälkeisen ajan todellisuudesta, kommunistien Sirola-opiston ensimmäinen paikka.
OmaStadissa on aiemminkin koetettu saada rahoitusta Lauttasaaren alueen kulttuurihistoriallisille kohteille, silloinkin tuloksetta. Pitäisikö sittenkin kaupungin itsensä päättää, mitkä ideat rahoitetaan? Kovin yksipuolisia päätöksiä vain tulee nykytavalla.
Olisi hyvin tärkeää edistää saaremme kulttuurihistoriallisten kohteiden kunnossapitoa, korjaamista ja esimerkiksi laadukkaiden opasteiden saamista ainutlaatuisillekin kohteille. On hyvä kysyä, miten tässä saataisiin edistystä. Ehkä ratkaisu on se, että poliitikot ja muut päättäjät saataisiin kiinnostumaan aiheesta.
Ville Elomaa
Lauttasaari-Seuran historiatyöryhmän jäsen