Päivärinnan 2022 ilmestyneen esikoiskirjan päähenkilö Lotta asuu perheineen Lauttasaaressa. Aivan kuten kirjailija itsekin.
Teksti ja kuvat Hilkka Kotkamaa
Hanna Päivärinta pitää kädessään uunituoretta kirjaansa Hankaus (Tammi). Työ on neljän vuoden kirjoitustyön tulos, toki niin että samaan aikaan hän on tehnyt paljon muutakin. Kirja on hänen kakkosensa. Pidä minua vielä– esikoiskirjassa, jäi vielä paljon sanomatta, joten jatko syntyi luontevasti samasta aihepiiristä, nuoren naisen elämästä.
Kirja vie suoraan tähän päivään ja arkeen. Nuoren perheen elämästä ja perheen äidistä keskellä ruuhkavuosiaikaa.
”Kirjoitin tästä päivästä, jossa kiire tuntuu leimaavan kaikkea. Se on kertomus tukahdutetusta halusta ja kurittomasta äitihahmosta. Sain ideoita lukemalla esimerkiksi Aino Kallasin Sudenmorsianta ja Marguerete Durasin rohkeita naistarinoita. Halusin kertoa siitä mikä naisen mielessä ja kehossa kuplii pinnan alla. Toivon että tukahdutettu halu on hiipinyt myös kieleen ja ilmaisuun muutenkin.”
Hanna Päivärinta on opiskellut kirjoittamista teatterikorkeakoulun kirjoittamisen maisteriohjelmassa, jossa tätä teosta on työstetty.
Alussa perheessä on kaikki näennäisesti hyvin. Perheenisä on päättänyt toteuttaa unelmansa ja muuttaa kaupungin keskustasta etäämmälle luonnon äärelle. Siellä odottaa unelmatalo. Mutta onko nainen toteuttamassa unelmaa, joka ei ole hänen omansa? (Nosto) Naisella on kova tarve olla hyvä vaimo ja hyvä äiti, mutta voiko siihen sovittaa halun olla villi ja vapaa.
Valinnanmahdollisuuksia on liikaa
”Uskon että olen hyvin monelle tutun ristiriidan edessä. Kaikkihan haluavat aidosti toimivan parisuhteen ja antaa lapsille hyvän kodin ja parastaan äitinä. Mutta tarkoittaako tämä, että nainen ei voisi toteuttaa omaa juttuaan, vapaudenkaipuutaan ja halunsa polttavaa ydintään? Tuntuu että aikamme ihminen on ihan pyörällä päästään. Meillä on valinnanmahdollisuuksia kovin paljon, mutta mitä valita täyteen tyytyväisyyteen? Voiko siinä viidakossa eksyä syvään yksinäisyyteen,” kirjailija pohtii.
Moni nykyihminen rimpuilee lasten ja uran välillä. Aina tuntuu olevan liian vähän aikaa tehdä asiat niin hyvin kuin haluaisi.
”Tunnen paljon uraihmisiä, mutta en silti ketään, joka olisi katunut lastenhankintaansa. Koen itse kahden lapsen äitinä, että tärkein asia elämässä on sittenkin lapset. Kirjani päähenkilö Via on asiasta epävarmempi kuin minä. Tiedän että nämä mietteet pyörivät naisten ajatuksissa usein ja aiheuttavat paineita.”
Saako nainen olla tyytymätön kun kaikki on hyvin
Via on kirjan henkilö, johon lukija saa tutustua syvemmältä. Onko naisella lupa olla tyytymätön kun kaikki on oikeastaan hyvin? Menestyvien nykyihmisten valinnat ja ihmissuhteet usein liiankin monien vaihtoehtojen edessä. Mitkä ajatukset eivät kerta kaikkiaan ole sopivia edes hiljaa mietittäviksi? Voiko hän haikailla ex-poikaystävää, saako vilkuilla kiinnostavia miehiä ympärillä ja kenties harrastaa syrjähyppyjä. Usein käy vielä niin, että oma mies osoittautuu järkevämmäksi ja lopulta parhaaksi?
”Haluan kirjassani tutkia halun teemaa. Miltä se tuntuu kehossa ja mielessä, mutta kuitenkin niin, että kontrolli pelaa. Haluamisessakin kiinnostavin hetki on se, kun vasta tavoittelee eikä ole vielä tapahtunut mitään.”
Ympäröivä maailma asettaa naiselle yhä uusia lisäpaineita jokapäiväisessä arjessa. Kaupan kassalla ne tuovat hankausta: mikä on osuuteni planeetan ylikuormittumisessa, mikä rasitus on luonnolle, jos hankin pikamuotia, entä miten tuen valinnoillani liikatuotantoa?
Minkälaisen maailman jätämme lapsillemme?
”Välillä todella tuntuu, että tieto lisää tuskaa. Meillä on joka puolelta pursuavaa tietoa maailman tilasta, ilmastonmuutoksesta, lasten kasvatuksesta ja parisuhteen tunnetaidoista. Meillä on kova tarve suoriutua kaikesta täydellisesti. Ei ihme, että moni miettii kannattaako tällaiseen maailmaan tehdä lapsia. Uskaltaako luottaa mihinkään? Onko järkeä lisätä maailman kulutusta, kun tulevaisuus ei välttämättä lupaa hyvää. Minkälaisen maailman jätämme lapsillemme?”
Kirjassa Vialla ja hänen perheellään ovat asiat kunnossa, mutta hän on ratkaissut epävarmuutensa tulevaisuudesta suunnitelmalla B, eli vuokraamalla salaisen konttivaraston vanhoja huonekalujaan varten. Jos sittenkin kaikki menee pieleen, on hyvä, ettei tarvitse palata aivan tyhjään huoneeseen.
Päivärinta on juuri irtisanoutunut viestintäalan päivätyöstään. Hän on valmistunut Helsingin valtiotieteellisestä 2011, ja Taiteen maisteriksi teatterikorkeakoulusta vuonna 2025.
Ajankohtaisinta Hanna Päivärinnan elämässä on juuri nyt äitiysloma ja seitsemän kuukauden ikäinen vauva. Lauttasaaren rannat ovat antaneet hyvän maaston ulkoiluttaa lasta samoilla poluilla, joista hän on hakenut inspiraatiota jo pidempään kirjan tekoon.
”Ulkoilen paljon ja harrastan uimista, johon Lauttasaari tarjoaa hyvät mahdollisuudet. Minulle on meri ollut tärkeä ja innoittava lapsesta lähtien perheen kanssa.”
Parasta saarella:
- Uiminen ja Ryssänkärjen hieno laituri. Katse luonnontilassa oleville kalliolle ja aavalle merelle ovat inspiraationlähde vailla vertaa.
- Pyrkän kenttä, joka on oma pikku maailmansa. Olen entinen yleisurheilija, kilpajuoksija, ja pidän urheilukentän ympäristöstä. Juoksuradan lisäksi nautin katsella, kun lapset ja nuoret harrastavat liikuntaa.
- Lauttasaaren kirjastossa käyn monta kertaa viikossa. Toiveeni on, että voisin joskus kertoa siellä kirjoistani lauttasaarelaisille ja keskustella kirjallisuudesta lukijoiden kanssa.