TEKSTI Pete Suhonen
Tammikuun puolivälissä lumenhoito puhutti Lauttasaaressa, niin somessa kuin pihaparlamenteissakin. Lumimuhjuisilla jalkakäytävillä ei pystynyt kulkemaan lastenrattailla saati rollaattoreilla. Koirien omistajat epäilivät, että jalkakäytävien liukkaudentorjuntaan on käytetty koirien tassuille kivuliasta kalsiumkloridiluosta muuallakin kuin tehostetun talvikunnossapidon pyöräreiteillä. Moni jopa toivoi, että jalkakäytävät olisivat saaneet vapaasti tamppaantua kuljettaviksi ilman Staran väliintuloa. Taas on satanut lunta – joten jatkamme muhjukeskustelua.
Miksi hoitamattomilla jalkakäytävillä lumi tamppaantuu “kuljettavaksi” eikä muhjua, jossa on hankala edetä, synny, tiimipäällikkö Toni Aaltonen kaupunkiympäristön toimialalta?
”Lumi voi tamppaantua “kuljettavaksi”, kun jalankulku ja pyöräily tiivistävät irtolunta: lumirakeet puristuvat toisiaan vasten ja alkavat muodostaa keskinäisiä sidoksia (sintraantuminen). Näin syntyy tiivis, pakkautunut lumipinta etenkin silloin, kun lämpötila pysyy pakkasen puolella. Muhjun syntyminen vaatii käytännössä useamman tekijän. Keskeistä on, että jalkakäytävällä on lunta tai sohjoa valmiiksi – eli että poistossa on ollut kunnossapidon viive. Jalkakäytävälle voi kulkeutua suolaa ajoradan talvihoidosta tai kalsiumkloridiliuosta, jos harjasuolattu pyörätie kulkee vieressä. Vaikka se ei yksinään muodosta muhjua, se voi muuttaa poistamatta jääneen lumen käyttäytymistä: seos pysyy herkemmin kosteana ja pehmeänä, eikä tiivisty yhtä helposti pakkautuneeksi lumipinnaksi. Kolmas edellytys liittyy liikenteen aiheuttamaan lumen sekoittumiseen jalkakäytävällä. Kun lunta ei ole poistettu ajoissa, jalankulku (ja mahdollinen pyöräily) sekoittaa lumimassaa, jolloin siitä tulee helposti epätasaista, märkää ja likaista. Pelkkä kemikaali ei aiheuta muhjuuntumista, ja jos lumi poistetaan ajoissa, muhjua ei pääse syntymään.”
Eli muhjua esiintyy vain vaatimukset alittavasta talvikunnossapidosta – sitä ei ehdi syntyä, jos työ on hoidettu ajoissa?
”Käytännössä noin. Ohut muhjukerros voi syntyä myös vaatimusten puitteissa, koska lähtökynnys A-luokan teillä on lumen syvyys kolme senttiä ja sohjo kaksi senttiä. Tämä ei aina ylity eikä urakoitsija käynnistä toimenpiteitä. Tällöin käytävälle voi jäädä esimerkiksi kaksi senttiä lunta, joka voi muuttua pieneksi määräksi muhjua.”
Lauttasaaren lumenhoidosta vastaa Stara. Miksi esimerkiksi Lahnalahdentien jalkakäytävällä, jonka vieressä ei ole harjasuolattua pyörätietä, esiintyi samankaltaista muhjua kuin Lauttasaarentiellä. Onko Stara käyttänyt katuosuudella tai jalkakäytävällä kalsiumkloridiliuosta?
”Kalsiumkloridiliuosta on Lauttasaaressa käytetty tänä talvena vain tehostetulla talvihoidetulla polkupyöräreitillä (Lauttasaarentie). Liuosta taikka suolaraetta, ei ole käytössä yhdelläkään Staran aliurakoitsijalla Lauttasaaressa. Tehostetut polkupyöräreitit ovat Staran omassa hoidossa, ja näitä reittejä hoitavat ajoneuvot eivät kulje ajoradoille taikka jalkakäytäville muutoin. Samanlaista muhjua tulee, kun käytävää taikka ajorataa ei ole ajoissa aurattu ja lämpötila pääsee käymään lähempänä nollaa. Vaikka sen jälkeen tulisi pakkasta, niin muhju on siinä niin kauan, kunnes se hoidetaan siitä pois. Se myönnetään, että epäonnistumisia on tänä talvena tapahtunut. Liukkaudentorjunnassa olemme kuitenkin käyttäneet vain hiekkaa.”
(Viimeiseen kysymykseen vastasi Stara/kaupunki-infran kunnossapito)
Homma pitäisi hoitaa neljässä tunnissa
Lauttasaarentien jalkakäytävän kunnossapitoluokassa A lähtökynnys on, kun lumikerroksen paksuus ylittää 3 senttiä (sohjo 2 senttiä). Kun lähtökynnys ylittyy, toimenpideaika on 4 tuntia. Jos lähtökynnys ylittyy ilta- ja yöaikaan, vaatimuksena on, että väylä on kunnossa viimeistään kello 7:ään mennessä. Sama lähtökynnys on kunnossapitoluokalle B, johon sijoittuvat Lauttasaaressa esimerkiksi Isokaari ja Vattuniemenkatu.
Ilmoita muhjusta tänne
Lumimuhjuun kannattaa reagoida. Ota kuva, kerro katuosoite ja lähetä sähköpostia kaupungille: palautteet@hel.fi