Asvalttialueen hulevedet ohjautuvat putkia pitkin mereen puhdistumatta matkalla. (Kuva: Päivi Litmanen-Peitsala)
TEKSTI Päivi Litmanen-Peitsala KUVA Katja Pesonen
Helsingillä on useita strategioita ja ohjelmia, mutta yksi puuttuu: meren kohtelun strategia. Yhdyskuntarakenteen tiivistäminen esimerkiksi Lauttasaaressa houkuttelee tonttimaan ottamiseen merestä. Tiiviit korttelit täyttömaalla vaativat ruoppausta ja myllerrystä rakentamisaikana. Läpäisemätön pinta lisääntyy, rantaviiva muuttuu muuriksi, jossa viihtyvät vain veneilijöiden inhoamat merirokot. Mitä lähempänä rantaviivaa ollaan, sitä pienempi on mahdollisuus suodattaa epäpuhtauksia pois ennen kuin hulevedet lorisevat mereen.
Helsingin asumisen ja maankäytön toteutusohjelma (AM) hyväksyttiin viime elokuussa yksimielisesti valtuustossa. Se asettaa tavoitteeksi 7 000 asunnon rakentamisen Helsinkiin vuosittain. Myös valtion ja lähikuntien kanssa on sovittu Maankäytön, asumisen ja liikenteen (MAL) -yhteistyössä. Uusista asunnoista 95 prosenttia sijoittuu ensisijaiselle vyöhykkeelle raiteiden ja joukkoliikenteen yhteyteen. Nämä tulevaakin valtuustoa sitovat päätökset selittävät Lauttasaaren kaavamuutoksia lähivuosina.
Metrolinja kutsuu meritäyttöihin
Kun metro kulkee miltei rantaviivalla, on houkutus käyttää merta tonttimaana todella suuri eri puolilla pääkaupunkiseutua. Keilaniemi, Koivusaari ja Finnoon edustalle suunnitelmissa ollut tekosaari ovat tästä esimerkkejä, niin myös Puotilan venesatama tekosaarineen. Itäväylän bulevardin suunnittelu on alkamassa, joten eiköhän Kulosaarikin saa omansa.
Tiivistävän rakentamisen tuloksena on useimmiten läpäisemätöntä pintaa, eli asvalttia, autokansia ja kattoja. Vattuniemessä jo nyt lähestytään tilannetta, jossa imevää pintaa on enää rantametsikössä. Asvalttialueen hulevedet ohjautuvat putkia pitkin mereen puhdistumatta matkalla.
Kaupunki teetti viime vuonna osana Länsiväylän ympäristön osayleiskaavan suunnittelua niin sanottuja viitesuunnitelmia Länsiväylän varresta Lauttasaaren pohjoisosassa sekä Salmisaaren alueella. Niin sanottuja sormiharjoituksia tehtiin useita, mutta kaiken ytimessä oli saaren osalta Maamonlahden-Lemisaaren alueen meren ottaminen tonteiksi. Täyttöalueita visioidaan noin kuuden hehtaarin verran ja asuntoja 6 000 henkilölle. Tämä vaatii teitä, autopaikkoja ja mitä ilmeisimmin kivetettyä rantaa.
Strategiaa, ohjelmaa tai kannanottoa meriluonnon kohtelusta ei kaupunkitasoisena ole, vaan kaavat käsitellään vesialueen osalta tilkkutäkkinä, jonka yhteisvaikutuksia on hankala arvioida. Kun virtaussimulointeja, pohjaeläintutkimuksia tai vaikkapa kalastoeselvityksiä tehdään, rajoittuvat ne kaava-alueelle ja on erittäin harvinaista, että samaan aikaan jo idullaan olevat suunnitelmat tulisivat keskusteluun.
Määrittelemätön luontoarvo
Luontoa käsitellään suunnittelussa adjektiivein ja ilmaisuin, joiden sisältö jää tulkinnanvaraiseksi. Jälleen esimerkki Lauttasaaresta: Kaupunkisuunnittelulautakunta totesi Länsiväylän ympäristön osayleiskaavan suunnitteluperiaatteita käsiteltäessä, että ”luonnonrannoille ei osoiteta täyttöä”.
Minkäänlaista määrittelyä termille ”luonnonranta” ei ole olemassa. Mitä tarkoitetaan rannalla?
Onko se vain maa-aluetta vai onko kyse myös pinnan alaisesta elämästä? Kuinka vanhaa rantaviivan ja pinnan alaisen kasvullisuuden pitää olla, jotta kyseessä on luonnonranta?
Lauttasaaren pohjoispuolta täytettiin ja pengerrettiin 1960-luvun alussa. Joko kymmenien vuosien aikana pinnan alle on syntynyt luontoarvoja, joita pitäisi kaavoitettaessa säästää? Lähivirkistyksestä huolehditaan ja viherkattoja määrätään. Mahdollista olisi myös huomioida kalojen lisääntymis-, poikas- ja elinalueita, joita kymmenien vuosien aikana syntyy. Luontoa voi myös parantaa, ainakin taimen on saatu muutamassa vuodessa nousemaan Seurasaarenselän lävitse lisäämällä soraikkoa puroihin.
Viimeaikaiset tutkimukset ovat korostaneet meren ekosysteemin herkkyyttä ja sen merkitystä kaupunkiluonnon monimuotoisuudelle. Helsingin yliopiston tutkimus vuodelta 2024 osoitti, että merialueiden täyttö ja ruoppaus voivat merkittävästi heikentää vedenlaatua ja vähentää kalakantoja. Lisäksi Suomen ympäristökeskuksen (Syke) tutkimus vuodelta 2023 korosti hulevesien suodattamisen tärkeyttä, jotta mereen päätyvät epäpuhtaudet vähenevät.
Meren kohtelu on strateginen valinta
Maan tekeminen merestä on Helsingissä vanhaa perua. Yhtä vanhaa kuin oli viemärijätteen ja roskien kaataminen mereen. Meren käytöstä kaatopaikkana luovuttiin ihmisnenän ja uimarantojen takia. Pinnan alaisesta elämästä ei kummemmin keskusteltu.
Pian valittava valtuusto hyväksyy aivan toimintansa aluksi kautensa ajan eri toimialoja ohjaavan valtuustostrategian. Sitä valmistellaan jo ennen vaaleja. Tuossa paperissa voidaan vaatia erillisen ekomeristrategian laatimista niin, että linjataan vaatimus käsitellä täyttöjen vaikutuksia kokonaisuutena ja etsitään keinot hulevesien suodattamiseen maakerrosten lävitse myös tiiviisti rakennetuilla alueilla ja ilmaistaan mitä muuta kuin kaupallista- tai virkistysarvoa merellä on. On aika mennä pintaa syvemmälle suunnittelussa.