Lauttasaari-Seura

Saaristolaishenki kartalle

Lauttasaarelaiset merkitsivät arvokkaita kohteita erityisesti Länsiulapanniemelle ja Särkiniemeen. Myös Kasinonranta, Myllykallio ja Kotkavuori saivat arvostusta.

TEKSTI Katja Pesonen

Helsinkiläiset ovat saaneet merkitä netissä olevaan karttaan paikkoja, jotka ansaitsisivat heidän mielestään tulla osaksi kansallista kaupunkipuistoa. Nyt tulokset on purkitettu ja yhteenveto tehty.

Lauttasaarelaisten vastauksissa korostui meri ja kaikki siihen liittyvä – totta kai.

”Kyllä ne saarelaisten vastaukset kerääntyivät eteläkärkeen ja rannoille. Sieltä nousevat merellisyys sekä ranta- ja saaristoluonto, se että voi kiertää kävellen saaren ympäri. Veneily ja purjehdus näkyvät vahvana”, kertoo kaupunkiympäristön toimialan vuorovaikutussuunnittelija Juha-Pekka Turunen.

Meri, kalliot, metsät. ”Kun kuljet polkuja Lauttasaaren etelärannan ympäri, et tunnista, että olet vain viiden kilometrin päässä metropolin rautatieasemalta”, toteaa joku. ”Lauttasaaren kotkavuori on luonnoltaan kaunis alue. Se on tarpeeksi suuri, jotta siellä kävellessään helsinkiläiset voivat ladata akkujaan”, toteaa toinen. Särkiniemen mökkialue sai kiitosta, samaten saaren historialliset maamerkit, lintutorni, Isohattu, Nahkahousut ja sen punainen veneveistämö.

Eniten merkintöjä on Särkiniemessä ja Länsiulapanniemessä. Käytössä oli neljä väriä: vihreä tarkoitti helsinkiläisen luonnon erityispiirteitä, sininen helsinkiläiseltä tuntuvaa paikkaa, pinkki tuntematonta helmeä ja harmaa paikkaa, jonka vastaaja esittelisi ulkomaalaiselle. Vihreää väriä löytyy kartalta eniten. Myllykallio ja Kotkavuori saivat suurin piirtein saman verran merkintöjä. Myös Kasinonranta on saanut osansa.

 

Kansallinen kaupunkipuisto on Turusen mukaan verrattavissa suuriin, yhteneväisiin maa-alueisiin, kuten kansallispuistoihin. Mutta koska kyse on kaupunkiympäristöstä, se sisältää luontoalueiden lisäksi rakennetun ympäristön.

”Alueella täytyy olla muun muassa tunnustettuja luonto- ja kulttuurihistoriallisia arvoja, ja sen pitää olla yhtenäinen niin, että sitä pitkin voi liikkua puiston sisällä. Loppupelissä ympäristöministeriö sitten arvioi täyttyvätkö kriteerit”, kertoo Turunen.

Esityksiä ministeriölle on tullut tähän mennessä kolmekymmentä, mutta moni on torpattu. Tällä hetkellä Suomessa on kahdeksan kaupunkipuistoa.

Kommenteissa näkyy selvästi toive, että Lauttasaaren rannat säilyisivät koskemattomina. Niiden rakentaminen ja jo rakennettujen alueiden tiivistäminen entisestään on ollut monen saarelaisen huoli uudessa yleiskaavassa.

Yleiskaava on valmis, mutta se ei ole vielä lainvoimainen. Turusen mukaan yleiskaava luo reunaehdot kansallisen kaupunkipuiston selvitystyölle. Teoriassa on siis mahdollista, että tehdyn kyselyn vastauksilla olisi vielä vaikutusta siihen.

”Yleiskaavassa rakentamiselle varatut alueet on merkitty hyvin suurin pikselein eikä rakentamista voida tehdä niiden perusteella. Niille alueille, joille lopulta suunnitellaan rakentamista, tarvitaan asemakaavat ja ne taas määritellään paljon yksityiskohtaisemmin. Siinä vaiheessa voidaan määritellä myös mahdollisen kansallisen kaupunkipuiston rajoja niiltä osin kun on tarvetta, ja kyselyn tuloksia voidaan hyödyntää myös tässä vaiheessa.”