TEKSTI Katja Pesonen
Sote- ja maakuntauudistus puhuttavat nyt koko maata. Apulaispormestari Sanna Vesikansa kävi Lauttasaaressa 12. huhtikuussa kertomassa siitä, mitä sote-uudistus oikein tarkoittaisi sekä saarelle että koko Helsingille.
Mutta koska mistään ei ole vielä päätetty, on vaikea pilkun tarkkaan sanoa mitä uudistus tarkoittaisi ruohonjuuritasolla. Yksi pelko saarella kuitenkin on ollut vuosia: että terveysasema lopetettaisiin ja täältä jouduttaisiin käymään kaukana suuressa terveys- ja hyvinvointikeskuksessa, vastaavassa joka juuri Kalasatamaan avattiin.
”Helsingillä on ollut oma suunnitelmansa kehittää palveluita saman katon alle jo ennen sote-uudistusta. Kalasataman keskuksen lisäksi ei kuitenkaan ole vielä rakenteilla vastaavaa. Kamppiin sellaista kyllä suunnitellaan, mutta päätöksiä ei ole tehty, sillä Kalasatama on pilotti ja haluamme oppia siitä ennen kuin toista aletaan edes kehitellä.”
Kun kaikki palvelut ovat yhdessä rakennuksessa, ihmisten ei tarvitse juosta ympäri kaupunkia eri toimenpiteissä. Tätä voidaan kehittää myös nykyisissä terveyskeskuksissa.
”Lauttasaaren osalta tilanne on vakaa eikä ole suunnitelmia terveyskeskuksen lakkauttamiseksi. Ja vaikka keskustaan tulisi terveys- ja hyvinvointikeskus, on aivan toisen pohdinnan paikka, että miten se vaikuttaisi nykyisiin palveluihin. Niiden on kuitenkin oltava helposti saavutettavissa.”
Toki myöhemmin asiat voivat olla toisin.
”Yksi kysymys on rahoitus. Jos muut maakunnat aloittavat uudistuksessa alijäämäisellä budjetilla ja kustannuksia on hillittävä yhteensä kolmen miljardin edestä, Uudellamaan osuus tästä on miljardi euroa. Meidän olisi siis heti ensimmäisenä vuonna tehtävä säästöjä ja on vaikea ennustaa mitä se tarkoittaisi terveysasemapalveluille. Ehkä voidaankin joutua sulkemaan terveyskeskuksia”, hän sanoo.
Vesikansa huomauttaa, että suurin muutos on työn kehittäminen, eivät uudet rakennukset. Helsinki haluaa lähettää palvelut sinne, missä ihmisetkin ovat eli tehdä niistä liikkuvaisempia.
”Sitä tehdään kaikissa palveluissa, neuvoloissa, kotisairaanhoidossa, psykiatrisissa palveluissa, avohoidossa. Vähemmän tavataan toimistolla ja enemmän ihmisten kotona, kaupungilla, kahviloissa. Tämä on Helsingille selkeä kehittämisen kohde.”
Se toisi helpotusta kaiken ikäisille lauttasaarelaiselle, kun saaren terveysaseman tilat alkavat käydä jo liian pieniksi nykyiselle asiakasmäärälle ja sen vaatimille erilaisille toiminnoille.
Helsingin kaupunginvaltuusto äänesti äänin 82/85 vastustavansa maan hallituksen esitystä sote- ja maakuntauudistukseksi. Kansanterveyslaitoksen pääjohtaja, professori Jussi Huttunen kommentoi Ylelle (5.4.), että Helsingin ärähdys tuli myöhään. Vesikansan mukaan se ei pidä paikkaansa.
”Olemme tuoneet samoja huolia ja parannusehdotuksia esiin pitkin matkaa. Helsingin tekemät erilaiset lausunnot ovat sadoissa sivuissa. Nyt valtuusto halusi ottaa kantaa ehdotettuun kokonaisuuteen, kun ne aikaisemmin on osoitettu tiettyihin uudistuksen osiin, ja on tärkeää, että viesti lähti eduskunnalle”, hän sanoo.
”En pidä tätä yhtään myöhäisenä, sillä yhtäkään lakia ei ole vielä päätetty. Juuri nyt on oikea aika käydä tätä keskustelua ja käsitellä siihen liittyviä ongelmia.”
Hän muistuttaa, että vaikka Helsinki on pitänyt asiasta suurta ääntä, se ei ole yksin. Viisi muuta Suomen suurinta kaupunkia, Espoo, Vantaa, Oulu, Turku ja Tampere ovat kaikki todenneet, ettei se tunnista isojen kaupunkien erityispiirteitä tarpeeksi hyvin.
Pitääkö olla huolissaan? Vesikansa sanoo Helsingin osaavan kyllä pitää puoliaan.
”Teemme kaikkemme se eteen, etteivät helsinkiläisten palvelut vaarannu ja että tästä tulee hyvä kokonaisuus. Kävi miten kävi, niin siihen voi luottaa, että olemme iso ja toimiva kaupunki, joka pystyy mukautumaan ja toimimaan siinä kokonaisuudessa, joka uudistuksesta seuraa.”