Rakkohaurun kasvupaikkoja voi bongata myös jäiden sulaessa. Tällöin lumi värjäytyy vaalean punaiseksi, mitä Larun somessa ihmeteltiinkin. (Kuva: Seppo Knuuttila)
TEKSTI ja KUVAT Päivi Litmanen-Peitsala
Länsiulapanniemen rannassa on kunnostettu “rakkohauruvauvoille” sopivia kiinnittymiskiviä harjaten. Paikalle on asetettu painon ja kelluttimen avulla sukukypsiä rakkohauruoksia odottamaan uutta kuuta. Tällöin sukusolut vapautuvat, ja hedelmöittyneet “pienokaiset” kiinnittyvät rantakiviin. Rakkohauru todellakin on niin romanttinen lisääntyjä, että se lisääntyy vain täyden ja uuden kuun aikaan, sillä se on valtamerten kasvattina tottunut vuoroveden rytmiin.
Lisääntymispaikan kunnostus on osa John Nurmisen säätiön Meren puolella -hanketta, jolla ennallistetaan pinnanalaisia elinympäristöjä. Hankkeessa palautetaan rakkohaurua ja meriajokasta Lauttasaarenkin rannoille sekä järjestetään syksyllä useita asukastilaisuuksia.
Ohjelmapäällikkö Miina Mäki John Nurminen säätiöstä kertoo Lauttasaaren valikoituneen Meren puolella -hankkeen toteutusalueeksi, sillä he pyrkivät ennallistamaan meriluonnon elinympäristöjä ja avainlajeja paikoilla, missä niitä on aikaisemmin esiintynyt. Esimerkiksi Hevosenkenkälahdella on kasvanut meriajokasta ennen rantavesien rehevöitymistä.
”Ennallistamistoimet linkittyvät myös Helsingin kaupungin merelliseen luonnonsuojeluohjelmaan. Kunnostettavat alueet ovat meriluonnoltaan paikallisesti arvokkaita. Täällä Länsiulapanniemellä ennallistamisella on hyvät lähtökohdat onnistua, vaikka kaupungissa ranta-alueisiin kohdistuu monenlaisia käyttöpaineita. Veden laatu on arvioitu riittäväksi luonnon toipumisen kannalta”, hän toteaa.
Hän sanoo, että nyt Lauttasaaren edustalle istutettavat meriajokas ja rakkohauru ovat Itämeren ekosysteemissä avainlajeja, jotka muodostavat tärkeitä elinympäristöjä muille meren asukkaille.
”Pohjat Helsingin rannoilla eivät ole parhaassa mahdollisessa kunnossa pitkällisen rehevöitymisen vuoksi. Aiemmin vuonna 2024 Hevosenkenkälahdelle toteutetussa meriajokkaan istutuskokeilussa tulokset ovat kuitenkin lupaavia. Ne ovat kasvaneet hyvin, vaikka lahden alkuperäinen hiekkapohja on vuosikymmenten kuluessa liettynyt.”
Viime viikolla rakkohaurun istutustiimiin kuulunut sukeltaja toi pinnan alta hyviä uutisia. Myös meriajokkaan vanhaa kantaa löytyy sieltä täältä Kasinonrannan edustalta. Liete ei siis ole kokonaan peittänyt meriajokkaan tarvitsemaa pohjahiekkaa.
Meri ei lopu rantaviivaan
Lauttasaarelaiset tarkkailevat merilintuja, uivat, veneilevät ja nauttivat merimaisemista. Meren puolella -hankkeessa kysellään myös asukkaiden merikokemuksia.
”Pinnan alle näkymättömiin jäävä meriluonto unohtuu meiltä usein. Meri ei oikeastaan lopu rantaviivaan, vaan luonto pinnan alla ja päällä on jatkuvassa vuorovaikutuksessa. Myös ihmisen toimet maalla vaikuttavat meriympäristössä”, muistuttaa Mäki.
”Merta pohtiessaan voi ottaa meren asukkaiden näkökulman. Meillehän meri on usein virkistyksen ja ilon lähde. Helposti unohdamme, että samalla se on kaikkien siellä elävien eliöiden ainoa koti”, hän jatkaa.
John Nurmisen säätiö ja Lauttasaari-Seura etsivät parhaillaan saarelta tiloja meriaiheisen seminaarin sekä taidetapahtuman pitopaikoiksi. Tapahtumista tiedotetaan lehdessä ja sosiaalisessa mediassa.
Avainlajeilla on laaja vaikutus
Meriajokas (Zostera marina) on veden alla elävä siemenkasvi, joka muodostaa laajoja vedenalaisia niittyjä hiekkapohjille. Niityt tarjoavat ravintoa ja suojaa monille lajeille, kuten selkärangattomille pohjaeläimille ja kalanpoikasille.
Rakkohauru (Fucus vesiculosus), rakkolevänäkin tunnettu. Kasvaa kivipinnoilla ja viihtyy parhaiten noin 2,5 metrin syvyydessä valoisissa olosuhteissa. Rakkolevämetsät ovat tärkeitä elinympäristöjä monelle Itämeren eliölle. Myös rannoille huuhtoutuneet haurut ovat usean lajin koti.
FAKTA
Meren puolella -hanke 2025–2029
John Nurmisen säätiön Meren puolella -hankkeessa ennallistetaan pinnanalaisia elinympäristöjä, kuten meriajokasniittyjä, rakkohaurukasvustoja ja kiviriuttoja. Yhteistyötä tehdään myös ääni- ja musiikkitaiteilijoiden, ympäristöetnologin ja tutkijoiden kanssa. Lauttasaari-Seura on hankkeen paikallinen yhteistyökumppani.
Lisätietoa johnnurmisensaatio.fi