Uusi senioritalo Pohjoiskaarelta katsottuna.
Havainnekuva rannan puolelta.
Havainnekuva Jätkäsaaren suunnalta.
TEKSTI ja KUVA Katja Pesonen, havainnekuvat One Architects Oy
Pohjoiskaarelle merenrantaan vuonna 1974 valmistunut senioritalo on palvellut saaren ikäihmisiä jo yli puolen vuosisadan ajan. Nyt rakennus on kuitenkin tullut teknisen käyttöikänsä päähän, ja rakennuksen omistaja, Lauttasaaren vanhustentalosäätiö suunnittelee sen tilalle uutta, nykyvaatimukset täyttävää senioritaloa.
Tavoitteena ei ole vain korvata vanhaa rakennusta uudella, vaan turvata laadukas ja kohtuuhintainen senioriasuminen Lauttasaaressa myös tuleville vuosikymmenille.
”Senioritalolla on hieno tarina, jolle haluamme jatkoa. Viisikymmentä vuotta sitten Lauttasaaren yhteisö rakensi kauaskatseisesti tämän talon. Nyt meidän tehtävämme on rakentaa sille uusi tulevaisuus”, sanoo säätiön hallituksen puheenjohtaja Hannu Rosokivi.
Senioritalo oli valmistuessaan poikkeuksellinen. Tuohon aikaan vastaavanlaisia palveluja tarjoavia tiloja ja toimijoita oli Suomessa hyvin vähän.
”Tämä oli moderni visio siitä, miten ikäihmisille voidaan tarjota kodinomaista asumista palveluiden äärellä. Kyse ei ollut laitoksesta tai vaivaistalosta, vaan paikasta, jossa voi elää omannäköistä elämää turvallisesti”, Rosokivi kertoo.
Sama ajatus halutaan säilyttää myös uudessa rakennuksessa.
”Tarkoitus ei ole tehdä loppusijoituspaikkaa, vaan koti, jossa voi vanheta arvokkaasti.”
Nykyaikaistamista vaaditaan
Vaikka talo sijaitsee edelleen yhdellä Helsingin kauneimmista tonteista meren äärellä, itse rakennus kärsii iän tuomista ongelmista.
Talotekniikka on käyttöikänsä päässä, julkisivu ja ikkunat vaativat uusimista, eikä rakennus ole esteetön nykyisten vaatimusten mukaisesti. Kapeat käytävät vaikeuttavat rollaattoreilla liikkumista, ja pienissä kylpyhuoneissa avustaminen on henkilökunnalle haastavaa.
”Viisikymmentä vuotta sitten yksi rollaattori talossa oli harvinaisuus. Nyt niitä on lähes kaikilla asukkailla. Se kertoo hyvin siitä, kuinka paljon asumisen tarpeet ovat muuttuneet”, toiminnanjohtaja Krista Hellström toteaa.
Myös asukkaiden keski-ikä on noussut huomattavasti.
”Kun talo valmistui, asukkaiden keski-ikä oli noin 65 vuotta. Nykyään se on reilusti yli 80 vuotta.”
Vaihtoehtona tutkittiin myös vanhan rakennuksen osittaista säilyttämistä ja laajentamista. Suunnittelun edetessä kävi kuitenkin ilmi, että ratkaisu olisi ollut sekä teknisesti että toiminnallisesti hankala. Esimerkiksi vanhan rakennuksen huonekorkeus ei vastaa nykyisiä määräyksiä, eikä uutta talotekniikkaa olisi voitu sijoittaa vanhoihin rakenteisiin järkevästi. Lisäksi nykyiset asunnot ovat pieniä tämän päivän tarpeisiin.
”Vanha on aina vanhaa. Huoneet eivät suurene, eikä esteettömyyttä saada toteutettua samalla tavalla kuin uudisrakennuksessa”, Rosokivi sanoo.
Rakentaminen vaiheittain
Nykyisessä talossa on noin 110 asuntoa. Uuteen rakennukseen niitä tulisi yli 190. Samalla myös asuntojen koko kasvaa. Nykyiset noin 22 neliön yksiöt muuttuvat noin 30 neliön esteettömiksi asunnoiksi. Talossa tulee olemaan myös isompia yksiöitä ja kaksioita.
Myös yhteiset tilat uudistuvat. Tulossa ovat muun muassa aiempaa väljempi ruokasali, paremmat liikuntatilat sekä suuremmat kylpyhuoneet. Ruokasalista avautuvat suuret ikkunat merelle, ja tilaa voidaan käyttää myös saarelaisten kokouksiin silloin, kun se ei ole asukkaiden käytössä.
Pihapiiri halutaan säilyttää nykyisen kaltaisena vehreänä ja merellisenä.
”Tärkeää on, että täällä kukkii aina jotakin ja piha säilyy viihtyisänä. Luonto ja meri ovat olennainen osa tämän paikan identiteettiä”, Rosokivi sanoo.
Rakennus aiotaan toteuttaa kahdessa vaiheessa, jotta toiminta voi jatkua koko rakennusajan. Ensin puretaan toinen rakennussiipi ja rakennetaan sen tilalle uusi. Sen jälkeen asukkaat muuttavat valmistuneelle puolelle, ja vanha toinen siipi puretaan.
”Emme halua ajaa toimintaa alas emmekä menettää osaavaa henkilökuntaa. Vaiheittainen rakentaminen on hieman kalliimpaa, mutta se on paras ratkaisu sekä asukkaille että henkilöstölle”, Rosokivi kertoo.
Myös uusien asukkaiden vastaanotto jatkuu mahdollisimman pitkään. Rakennustöiden lähestyessä vapautuvia asuntoja jätetään vähitellen täyttämättä, jolloin väistötiloja ei tarvita.
Rakennustöiden toivotaan käynnistyvän sen jälkeen, kun asemakaava on saanut lainvoiman. Koko hankkeen arvioidaan kestävän runsaat kolme vuotta. Rosokiven mukaan tavoitteena on ennen kaikkea säilyttää mahdollisuus ikääntyä omassa kotikaupunginosassa.
”Lauttasaarelaiset ovat tunnetusti kotiseuturakkaita. On hienoa, että voimme tarjota mahdollisuuden asua omalla saarella myös vanhuudessa. Se on tämän hankkeen tärkein tavoite.”