Lauttasaari-Seura

Kuntavaalit Lauttasaaressa: Kokoomus suurin, vasemmisto eteni

Lauttasaaressa äänestettiin vilkkaasti, ja saaren omat ehdokkaat nousivat ääni-imureiksi. Tulos antoi vahvan mandaatin vastustaa merentäyttöjä. Valtuustoon nousi kolme lauttasaarelaista.

Lauttasaari liikahti kuntavaaleissa vasemmalle, mutta kokoomus lähes säilytti kannatuksensa.

Lauttasaaressa asuvista ehdokkaista Helsingin kaupunginvaltuustoon valittiin varsinaisiksi jäseniksi Nasima Razmyar(sd.), Pete Suhonen (kok.) ja Tiina Halttunen (kesk.). Valtuustossa on 85 kaupunginvaltuutettua. Varavaltuutetuiksi ylsi kuusi lauttasaarelaista: Katri Penttinen (kok.), Piritta Hagman (vihr.), Annika Rinne (kok.), Jessica Karhu (vihr.), Eeva Kärkkäinen (kesk.) ja Riikka Vaaja (kesk.).

Toisin kuin koko Helsingissä, Lauttasaaressa äänestysaktiivisuus nousi. Helsingin äänestysprosentti oli 60,9 (neljä vuotta sitten 61,6) ja Lauttasaaressa 74,4 (73,9). Saaren äänestysaktiivisuutta saattaa selittää aihe, jonka ratkomista ei uskalleta jättää kaupungin yleispolitiikan joukossa päätettäväksi. Kaupunkirakennetta tiivistävä politiikka ja liikennekysymykset liittyvät Lauttasaaressa mereen ja rantaluontoon, jota halusivat miltei kaikki saarelta ehdolle lähteneet puolustaa.

Kokoomus oli perinteiseen tapaan saaren suurin puolue: 40,5 % äänistä. Kannatus Lauttasaaressa putosi prosenttiyksikön vuoden 2021 vaaleista.

Lauttasaaressa puolueiden kannatusmuutokset noudattavat koko Helsingin tuloksen linjaa. SDP menestyi saarella vuoden 2021 vaaleihin verrattuna. Kannatus nousi 4,7 prosenttiyksikköä. Myös Vasemmistoliitto petrasi: 4,4 prosenttiyksikön nousu. Keskusta paransi ihivenen, mutta sekä valtuutettu että kaksi varavaltuutettua tulevat Lauttasaaresta.

Vihreiden suosio laski saarella (0,6 %-yksikköä) hieman vähemmän kuin koko Helsingissä. RKP:n äänestäjät olivat saarella uskollisempia kuin kaupungissa yleensä. RKP putosi Helsingissä 1,3 prosenttiyksikköä, Lauttasaaressa 0,7.

Perussuomalaisilta suli Lauttasaaressa kannatusta 2,5 prosenttiyksikköä. Kristillisten ääniosuus oli reilu prosentti, ja Liike Nyt kutistui melkein olemattomiin. Sen edelle ehti Liberaalipuolue 0,7 prosentin ääniosuudella.

Saaren omat ääni-imureina

Lauttasaaren äänestyskäyttäytymisen takaa löytyy ilmeisesti muuta kuin yleispolitiikka. On luonnollista, että puolueiden pormestariehdokkaat ja kansanedustajat saavat paljon ääniä myös Lauttasaaressa. Täällä kuitenkin saarelaisia puhuttanut kaavoitus ja meritäyttöjen uhka panivat ääniharavat poikkeavaan järjestykseen. Eniten ääniä saaneiden listan kärjessä ovat oman saaren poliitikot.

Razmyarilla kannatusta kaikkialla

Helsingin kokonaisäänien kuningatar oli Nasima Razmyar. Hänen äänipottinsa 5 966 kertyi koko Helsingistä. Kotisaarella kannatus oli kuitenkin hieman korkeampaa kuin kaupungissa keskimäärin.  Toivottavasti Lauttasaaren palvelujen järjestäminen sekä meriluonto saavat kansanedustajan puolestapuhujakseen.

Suhonen läpi meriluonnon puolustajana

Lauttasaari-lehden päätoimittaja, kirjailija Pete Suhonen nosti kampanjansa pääteemaksi meren ja meriluonnon. Kampanja puri. Suhonen keräsi 1 356 ääntä, joista roima osa saarelta. Kokoomusryhmä saa nyt kaupunkisuunnittelua pois mereltä kampeavan jäsenen.  Pormestaripuolueen suunnanmuutos olisi kaupunkitasollakin vaikuttava.

Halttuseen luotetaan kouluasioissa

Tiina Halttunen on asunut saarella vain vähän aikaa, mutta työskennellyt täällä vuosia. Keskustan listoilta valtuustojäsenyyteen riitti 486 ääntä. Ääniä tuli miltei kaikista kaupunginosista – Vattuniemestä eniten. Saaren olosuhteet tunteva opettaja valtuustossa on paikallaan juuri nyt, sillä lasten määrä vaatii uusia tiloja sekä päiväkodeille että yläkoululle.

Ehdokasasettelulla vaikutusta

Suurimmillaan lauttasaarelaisvaltuutettujen määrä oli 2000-luvun alussa, jolloin väännettiin metrosta, Koivusaaresta, yleiskaava 2002:n ratkaisuista ja meritäytöistä silloinkin. Tuolloin saarelta meni läpi moni ehdokas, kun nimekkäitä riitti ehdolle useaan puolueeseen. Tämänkertaisissa vaaleissa varavaltuutetuiksi päätyi harmittavan moni saaren edustaja, kun puolueen sisällä äänet jakautuivat hankalasti.

Yli 40 ehdokasta samasta kaupunginosasta johti tulokseen, jossa kokoomuslaisia, keskustalaisia ja vihreitä varavaltuutettuja tuli jokaisesta puolueesta kaksi. Toki heillä kaikilla on mahdollisuus päästä vaikuttajaksi lautakuntiin tai jaostoihin sekä välillä valtuustokokouksiin.

Varavaltuutetuista Katri Penttisellä on osaamista kaupunkisuunnittelusta lautakunnan jäsenenä, Jessica Karhu on osaaja liikennepolitiikassa, Annika Rinne tuntee pelastusalan jaostotyöskentelyä, Eeva Kärkkäinen vaikuttaa nyt kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunnassa, Riikka Vaaja haluaa keskittyä lapsiperheisiin liittyviin asioihin ja Piritta Hagmanin teemoja ovat terveys, hyvinvointi ja yrittäjyys. Toivottavasti heille löytyy paikka päätösorganisaatiossa niin, että lauttasaarelaisilla on helppo kontaktoida vaikuttajia myös jatkossa.

Paikkajako vaikuttaa

Kaupunginhallituksen, lautakuntien, kaupunkikonsernin hallitusten ja erilaisten vaikuttavien elimien jäsenet päätetään puolueiden kesken saavutettujen paikkojen suhteessa. Aikaisemmin kaupunginhallituspaikkaan on vaadittu viiden valtuutetun ryhmä. Nyt tuon paikkaluvun alle jäävät aikaisemmissa hallituksissa olleet RKP ja perussuomalaiset sekä keskusta, kristilliset ja Liike Nyt.

Puoluekannatuksen lisäksi paikkojen jakoon vaikuttaa tasa-arvovaatimus, jonka mukaan vähintään 40 prosenttia jäsenistä pitää olla sekä naisia että miehiä. Valtuustoon valituista naisia on 54 ja miehiä 31. Miespuolisia varavaltuutettuja tultaneen näkemään erityisesti vasemmiston ja vihreiden edustajissa, sillä vihreiden 16 hengen ryhmästä miehiä on kolme ja Vasemmistoliiton 15 hengen ryhmästä kaksi. Osa jäsenistä valittaneen valtuutettujen ja varavaltuutettujen ulkopuolisista aktiiveista.

Lauttasaarelaisille toivoo lautakunta- ja jaostopaikkoja, sillä valmisteluvaiheen vaikuttaminen on erittäin tärkeää. Kuluvalla kaudella yhteys kaupunkiympäristölautakuntaan on järjestynyt varavaltuutettu Penttisen kautta. Tulevalla kaudella tarvitaan kaavoituksen lisäksi tietoa ja vaikuttamismahdollisuuksia opetukseen ja kasvatukseen liittyvissä asioissa sekä kulttuuriin – eli kirjastoon, nuorisotyöhön ja liikuntaan – liittyvissä ratkaisuissa. Kirjastotalon uudisrakentaminen ja sinne sijoitettavat toiminnot ratkaistaan lähivuosina, vaikka rakentaminen sijoittuu 2030-luvun puolelle. Usein tiedossa on, mitä tehdään, mutta vain alueelta löytyy asiantuntemusta kertoa miten.

Eniten ääniä saarelta

  1. Pete Suhonen (Kok.) 1 191
  2. Katri Penttinen (Kok.) 772
  3. Nasima Razmyar (SDP) 629
  4. Daniel Sazonov (Kok.) 610
  5. Marcus Rantala (RKP) 340
  6. Eveliina Heinäluoma (SDP) 319

Lauttasaarelaisten ehdokkaiden TOP 6

  1. Nasima Razmyar (SDP) 5 966 ääntä
  2. Pete Suhonen (Kok.) 1 135 ääntä
  3. Katri Penttinen (Kok.) 858 ääntä
  4. Piritta Hagman (Vihr.) 543 ääntä
  5. Annika Rinne (Kok.) 539 ääntä
  6. Jessica Karhu (Vihr) 520 ääntä
Lauttasaari.fi
Tietosuoja

Sivustollamme käytetään evästeitä. Keräämme evästeiden avulla sivuston kävijätilastoja ja analysoimme tietoja. Tietojen keräämisen tavoitteena on kehittää sivuston laatua ja sisältöjä. Eväste on käyttäjän tietokoneelle lähetettävä ja siellä säilytettävä pieni tekstitiedosto. Evästeet eivät vahingoita käyttäjien tietokoneita tai tiedostoja. Käyttäjä voi tyhjentää evästeet käyttämänsä laitteen selaimen asetuksista. Evästeet voivat olla tarpeellisia joidenkin palveluiden asianmukaiselle toimimiselle. Useimmat selaimet mahdollistavat eväste-toiminnon kytkemisen pois käytöstä.