Pääkirjoitus: Katajaharjun puistoalueet on säilytettävä

Katajaharjun suunnitteluperiaatteiden kartta. Kuva: Helsingin kaupunki.

Katajaharjun suunnitteluperiaatteet ovat uudelleen nähtävillä. Mielipiteet voi jättää kaupungille maaliskuun kuudenteen päivään asti. Tavoite on luoda suuntaviivat alueen kehittämiselle. Isot linjaukset ovat samat kuin jo aikaisemmassa versiossa. Katajaharjun maisemalliset ja kulttuurihistorialliset erityispiirteet tulee säilyttää.

Uuteen versioon on lisätty tietoja alueen kaavoitushistoriasta, luonnosta, ympäristöteknisestä tilasta ja liikenteestä. Ne asettavat reunaehtoja lisärakentamiselle. Katajaharju on maakunnallisestikin arvokas kulttuuriympäristö. Niemen keskiosan kerrostalokorttelit on arvokas kokonaisuus. Alueella on useita kaupunginmuseon mukaan suojelua vaativia rakennuksia, vaikka niitä ei ole suojeltu asemakaavalla.

Katajaharju on vehreä, maisemallinen kokonaisuus. Nackapuisto ja Laukkaniemenpuisto on määritelty arvokkaiksi metsäkohteiksi uhanalaisine rantalehtoineen. Saaren itäranta on tärkeää lepakkoaluetta ja Nackapuisto tärkeää lintualuetta.

Suunnitteluperiaatteissa lisärakentaminen perustuu yleiskaavan mahdollistamaan tiivistämiseen, mutta ohjeiden mukaan etenkin ranta-alueilla rakentamisen määrää rajoitetaan. Alue on jaettu kolmeen vyöhykkeeseen. Keskellä kerrostaloalueella rakennuksia saisi korottaa yhdellä kerroksella. Laukkaniemenpuiston reunalla talot voisivat olla viisikerroksia. Näillä alueilla saisi rakentaa pihoille esimerkiksi grillikatoksia. Ranta-alueilla rakennukset saisivat olla 3-kerroksisia.

On hyvä, että nyt nähtävillä olevassa versiossa on uusia määräyksiä alueen vehreyden säilyttämiseksi. Ohjeet koskevat jopa yksittäisten puiden sijoittumista tai laajemmin esimerkiksi rantamaiseman luonnollisen topografian säilyttämistä. Idästä katsottuna edes 5-kerroksiset talot eivät kohoa nykyään maisemassa puiden latvoja korkeammalle.

Kiitoksen ansaitsee se, että toisin kuin yleiskaavassa, Laukkaniemenpuisto ja Nackapuisto lukuun ottamatta Länsiväylän selvitysaluetta säilyvät nykyisen käyttötarkoituksensa mukaisesti puistoina. Lauttasaarelaisten on syytä varautua puolustamaan puistojaan, kun suunnitteluperiaatteet menevät kaupunkiympäristölautakunnan hyväksyttäviksi. Aiempien päätösten ja Helsingin kasvutavoitteen perusteella voi olettaa, että virkakunnan esitys ei kaikkia puolueita tyydytä.

Katri Penttinen

Lauttasaari-Seuran kaupunkiympäristötyöryhmän puheenjohtaja