Matka Balille herätti vertaamaan kiiltokuvamaisen kauniiksi mainostettua trooppista kohdetta kotisaareemme. Vaihtamalla sijaintia taajaan selvisi, että Instagram-kuvat eivät todellisuudessa ole syntyneet ilman rajausta.
Balin saari on pääasiallisesti edelleen viidakkoa, mutta uudisrakentamisen määrä on mieletön – uutta kohoaa viidakkoon kaikkialla, vaikka vanhaa näyttää jäävän käyttämättä ja ränsistyy rinnalla. Jos Balin asukasmäärää per neliö (730/km2) vertaa Suomeen (18,3/km2), asukastiheys on merkittävästi suurempi.
Saarella on kuitenkin selkeitä asumiskeskittymiä, joten vertaaminen vaikkapa Lauttasaareen ja sen asukastiheyteen (6 444/km2) ei ole täysin vääristynyt. Kasvavan kaupungin strategiassa Lauttasaareen kohdistuu myös jatkossa suuri rakentamisen paine. Suomessa on kuitenkin äärimmäisen vahvaa saneerausosaamista. Monet vanhat ja käyttämättömiksi jääneet rakennukset saavat uuden elämän, vieläpä merkittävästi pienemmällä hiilijalanjäljellä.
Balilla huomion kiinnitti myös jätehuolto ja epäorgaanisten jätteiden (muovi, lasi, metalli) kierrätys. Turisteille mainostetun uskomattoman upean Diamond Beach -elämyskohteen ympäristössä avautuu sanoin kuvaamaton näkymä. Muovipullovuorineen ja luontoon heitettyine roskineen paikka on suorastaan irvokas. Kiiltokuvamaisen Instagram-kauneuden takana on jotain täysin muuta. Asiat ovat paljon paremmin omalla saarellamme. Jos ulkoillessa mukaan tarttuu muutama roska matkan varrelta, on se pientä verrattuna Baliin, jossa jätesäkki täyttyisi jo muutaman metrin matkalla.
On etuoikeutettua asua kehittyneessä maassa, jossa voi tehdä valintoja kestävän kehityksen ja ympäristömme hyvinvoinnin puolesta. Samaa toivoisi myös omien maarajojemme ulkopuolelle. Jos jotain Balilta saisi tuoda mukanaan, on se puhdas meri. Paikalliset kunnioittavat merta ja sen tuomaa elämää. Rantaviivaa ei rakenneta, vaan se on jätetty luonnonmukaiseen tilaan. Kunpa meilläkin.
Nina Lukkari
Lauttasaari-Seuran puheenjohtaja