TEKSTI Katri Penttinen
Alueidenkäyttölain uudistus kaventaa kuntalaisten ja järjestöjen oikeutta valittaa asemakaavoista. Kaiken tasoisiin alueiden käytön ja kaavoituksen tavoitteisiin ja sisältövaatimuksiin tulee lisävaatimuksia. Jatkossa on huomioitava nykyistä paremmin ääri-ilmiöihin varautuminen, kulttuuriympäristöt sekä jalankulun ja pyöräliikenteen edellytykset.
Alueidenkäyttölailla säädellään alueidenkäyttötavoitteista ja kaavoituksesta. Laissa on määräykset siitä, miten ja millä perusteilla voi vaikuttaa kaavoitusta koskevien päätösten valmisteluun ja kaavoituspäätöksistä valittamiseen. Valmistelu- ja lausuntovaiheessa etenkin valitusoikeudesta kiistoja herättänyt lakimuutos annettiin eduskunnalle 16. huhtikuuta 2026. Lain on tarkoitus tulla voimaan 1. tammikuuta 2027.
Valitusoikeus kaventuu
Lakimuutos kaventaa asukkaiden valitusoikeutta asemakaavasta, mutta jatkossakin kunnan asukas ja myös rekisteröity yhdistys voi tehdä valituksen maakuntakaavasta ja yleiskaavasta kunnallisvalituksena.
Asemakaavasta kunnan jäsenet eivät voi jatkossa valittaa, jos se on laadittu alueella voimassa olevan yleiskaavan mukaisesti. Valitusoikeus näiden asemakaavojen osalta on vain asianosaisilla.
Myös rekisteröityjen yhteisöjen, kuten Lauttasaari-Seuran valitusoikeutta asemakaavoista rajoitetaan. Yhteisöt voivat valittaa toimialaansa koskevissa asioissa vain, jos ne ovat tehneet muistutuksen kaavaehdotuksesta.
Yhteisöillä on kuitenkin aina valitusoikeus, jos asemakaavaehdotusta on muutettu niille epäedullisempaan suuntaan nähtävillä oloajan jälkeen tai valittamisen perusteena on menettelyvirhe. Yhteisöt voivat valittaa aina, jos hyväksytyn asemakaavan toteuttamisella on todennäköisesti merkittäviä ympäristövaikutuksia siten, että se edellyttää ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetussa laissa tarkoitettua arviointimenettelyä.
Osallistumismahdollisuudet kuten oikeus esittää kaavoituksesta mielipiteitä ja tehdä niihin muistutuksia säilyy pääpiirteittäin nykyisellään.
Uusia sisältömuutoksia
Kaavoitushierakia säilyy lain uudistamisessa ennallaan. Maakuntakaava on otettava huomioon yleiskaavaa laadittaessa. Kaavoitusmenettelyn sujuvoittamiseksi asemakaava ja yleiskaava voidaan käsitellä yhdessä ja päättää samalla päätöksellä. Rakennuskieltojen enimmäiskestot lyhentyvät, asemakaavoja koskien kuuteen vuoteen.
Lakiuudistuksessa merkittäviä ovat kaavojen uudet sisältövaatimukset. Sisältövaatimukset ovat perusteena kaavojen lainmukaisuuden arvioinnille kuten nykyisinkin. Lisävaatimuksia tulee alueiden käytön ja kaiken tasoisten kaavojen tavoitteisiin. Isoja muutosteemoja ovat ilmastonmuutos sekä kevyt liikenne.
Alueiden käytön tavoitteisiin lisätään ilmastonmuutoksen hillintää ja siihen sopeutumista sekä kansallista turvallisuutta koskevat kohdat.
Yleiskaavan laadinnassa aiemman lisäksi on otettava erityisesti huomioon lisääntyviin sään ääri-ilmiöihin ja tulvariskeihin varautumisen sekä hulevesien hallinnan toteuttamisen edellytykset. Uutta on myös kulttuuriympäristön ja luonnon monimuotoisuuden vaaliminen. Nämä ovat samankaltaisina sisältövaatimuksina myös asemakaavoissa. Kulttuuriympäristöt nousivat vaatimukseksi vasta lausuntovaiheessa. Hallituksen esityksessä selvennetään, että ”Kulttuuriympäristön nimenomaisella mainitsemisella korostettaisiin rakennetun kulttuuriympäristön, arkeologisen kulttuuriperinnön ja maiseman kokonaisuutta”.
Kevytliikenne mukaan
Alueiden suunnittelun tavoitteissa ja kaikkien kaavojen sisältövaatimuksissa on mukana uusina jalankulku ja pyöräliikenne. Niiden järjestämisen edellytykset on otettava huomioon aiemman julkisen liikenteen lisäksi.
Vaikutusten selvittäminen kaavaa laadittaessa kootaan yhteen kaikkia kaavatasoja koskevaksi pykäläksi. Uutta on myös todennäköisesti merkittävien välillisten vaikutusten selvittäminen ja että asemakaavaa laadittaessa on lisäksi arvioitava kaavan todennäköisesti merkittävät vaikutukset rakentamisen kustannuksiin.
Taustaa
Alueidenkäyttölain uudistaminen osa laajaa maankäyttö- ja rakennuslain uudistamista, missä se jaetaan neljäksi eri laiksi. Rakentamislain uudistus on tehty. Uudistaminen tavoitteena on hallitusohjelman mukaisesti muun muassa edistää kaavoituksen sujuvuutta. Lausuntokierroksella ristiriitoja oli erityisesti tuulivoimalan ja asutuksen välistä etäisyysvaatimuksesta (lyhennettiin 1250 metriin) ja kaavojen valitusoikeudesta.
Asemakaavaan ehdotettua valitusoikeuden rajausta kannattivat elinkeinoelämän järjestöt, lähes kaikki yritykset ja osa kunnista. Muun muassa KHO ja hallinto-oikeudet, Kuntaliitto, yliopistot, ympäristö- ja luonnonsuojelujärjestöt olivat varauksellisia tai vastustivat sitä.
Hallituksen esityksen perusteluissa yhteisöjen valitusoikeuden rajaamisen merkitystä selvitetään laajasti todeten, että säännös on uusi eikä valitusoikeuden kytkemistä tehtyyn muistutukseen ei ole käytössä Suomen lainsäädännössä. Yleisestä systematiikasta poikkeavan säännöksen tarkoituksena olisi ohjata yhteisöt esittämään näkemyksensä jo kaavoitusvaiheessa, jolloin kaavaehdotusta voidaan tarvittaessa vielä muuttaa siten, että valittamisen tarve poistuu.