TEKSTI ja KUVA Katja Pesonen
Lauttasaareen on suunnitteilla uutta, ei ihan tavanomaista asumista. Wavulinintien vanhan juustolan rakennuksen viereen nousee Joutsenmerkittyjä asuintaloja.
Joutsenmerkki on tuttu pesuaineista ja papereista, mutta yhä useammin se näkyy myös rakennuksissa. Kyse on laajasta kriteeristöstä, joka ohjaa koko rakentamisen prosessia suunnittelupöydältä valmiiseen taloon. Asiantuntija Oona Saarinen Joutsenmerkkiä hallinnoivasta Ympäristömerkintä Suomi Oy:stä kertoo uudisrakentamiselle olevan peräti 42 pakollista pistevaatimusta, minkä lisäksi on vielä valinnaisia pistevaatimuksia, joista rakennuttajan on valittava toteutettavaksi tietty määrä. Kriteerit voi jakaa viiteen osa-alueeseen: energiatehokkuus ja ilmasto, materiaalit ja kemikaalit, kiertotalous, resurssitehokkuus sekä luonnon monimuotoisuus.
”Sisäympäristöön liittyvät kriteerit ulottuvat esimerkiksi päivänvalon riittävyyteen ja radonin huomioimiseen, materiaalipuolella taas haitallisten aineiden välttämiseen. Myös rakennusmateriaalien ilmastovaikutukset on otettava huomioon. Siinä yksi keskeinen tekijä on betonin pienempi hiilijalanjälki”, Saarinen sanoo.
”Erityisen kiinnostava osa-alue tässä on luonnon monimuotoisuus ja sen huomioiminen. Tontin luontoarvot on arvioitava ennen rakentamista, ja niitä pyritään säilyttämään tai jopa parantamaan”, hän jatkaa.
Käytännössä tämä voi tarkoittaa esimerkiksi luonnonniittyjen perustamista tai puuston ja pensaiden säilyttämistä ja lisäämistä. Ihan mitä tahansa nättiä ei voi istuttaa, vaan alueella on käytettävä sille tyypillisiä kasveja.
Tarkkaa valvontaa
Joutsenmerkkiä ei myönnetä kevyin perustein eikä pelkkää lupausta vastaan. Rakennushanketta seurataan suunnitteluvaiheesta asti. Kaikki vaiheet on dokumentoitava ja vaatimusten täyttyminen todennettava. Ympäristömerkinnästä tehdään työmaille tarkastuskäyntejä, ja merkki myönnetään vasta, kun rakennus on valmis ja kaikki kriteerit voidaan varmistaa toteutuneiksi.
Yleensä rakennuttajat hakevat Joutsenmerkkiä jollekin tietylle kohteelle. Jotkut firmat ovat rakentaneet useita Joutsenmerkittyjä rakennuksia ja sitoutuneet sen periaatteiden noudattamiseen, mutta Saarisen mukaan Suomessa on kaksi rakennuttajaa, jotka ovat saaneet siihen perusluvan. Se tarkoittaa, että heidän rakentamisensa on lähtökohtaisesti jo Joutsenmerkin arvoista. Toinen niistä on Lauttasaaren ensimmäistä Joutsenmerkittyä rakennusta rakentava JM Suomi.
Kolmioita luvassa
Parhaillaan Wavulinintiellä on vielä harmaa hiekka-alue.
Siihen on tulossa kolme erillistä taloyhtiötä. Ensimmäiseen rakennetaan 24 asuntoa, kahteen seuraavaan noin 35 asuntoa kumpaankin. Asuntokoot painottuvat kolmioihin ja neljän huoneen koteihin, mikä on poikkeuksellista aikana, jolloin monin paikoin rakennetaan lähinnä pieniä yksiöitä ja kaksioita.
Projektipäälliköt Maiju Vallittu ja Emma Suokas kertovat, että asuntojen koot perustuvat suoraan kysyntään.
”Teimme kyselyn Lauttasaaressa asuville ja sellaisille, jotka oikeasti harkitsevat asunnon ostamista saarelta. Vastauksista kävi selkeästi ilmi, että Lauttasaareen kaivataan nimenomaan perheasuntoja, kolmioita ja neliöitä”, kertoo Lauttasaaren kohteen projektipäällikkö Vallittu.
Rakennukset kohoavat seitsemään kerrokseen, ja ensimmäisiin kerroksiin tulee yhteistiloja.
“Pihaan tulee vehreä sisäpiha, johon tuodaan Lauttasaarelle tyypillistä kasvillisuutta. Pölyttäjät on huomioitu kasvivalinnoissa, ja tasaisen nurmikon sijaan suositaan niittymäisempiä alueita, jotka tukevat paremmin eliöstöä. Pihaan tulee myös istutuslaatikoita, jotta asukkaat voivat halutessaan viljellä itse. Leikkipaikalle laitetaan ekologinen turva-alusta muovipohjaisen sijaan”, Vallittu luettelee.
Varastoihin tehdään viherkatot, kaikkiin autopaikkoihin sähköauton latausmahdollisuus ja sisäänkäynneille pyörien pesupiste. Siinä muuten voi pestä myös kurassa kierineet lapset ja koirat.
Jotta ekologisuuden kaunis ajatus säilyy, taloyhtiöille annetaan luovutuksen yhteydessä luonnon monimuotoisuuden hoito- ja ylläpito-ohjeet.
Elinkaariajattelun tärkeys
JM Suomi on rakentanut Joutsenmerkittyjä kohteita vuodesta 2018.
”Joutsenmerkki tarkoittaa ennen kaikkea kokonaisuutta suunnittelusta kohteen valmistumiseen saakka: energiatehokkuutta, materiaalivalintoja ja tarkkaa laadunvalvontaa koko rakennusprosessin ajan aina työmaan jätehallinnasta ja laadunvalvontaprosessista lähtien”, Suokas kertoo.
”Kaikki rakennuksessa käytettävät tuotteet ja materiaalit hyväksytetään erikseen. Esimerkiksi meidän asunnoissamme ei niin sanotusti ’haise uudelle’, koska rakennusmateriaalien päästöt on minimoitu”, hän jatkaa.
Asuntojen suunnittelussa on huomioitu myös elinkaariajattelu. Pohjaratkaisut ovat muunneltavia: asuntoja voi yhdistää tai jakaa, saunan tilalle voi valita vaikkapa vaatehuoneen. Ajatuksena on, että koti voi mukautua elämäntilanteiden muuttuessa. Jos perheeseen tulee lisää lapsia, asuntoon saadaan lisäseinillä uusi huone.
Joutsenmerkin ympäristövaatimukset ovat tiukat ja materiaalit saattavat myös sen vuoksi olla hintavampia, mutta kalliimmat materiaalit eivät heidän mukaansa näy asunnonostajalle. Asunto ei siis maksa asiakkaalle yhtään sen enempää, vaikka se olisi ekologisesti rakennettu.
”Sen sijaan energiatehokas ja ekologinen rakentaminen näkyvät asumisen myötä pienempinä energiakuluina ja asumisen helppoutena”, lisää Suokas.