TEKSTI Pete Suhonen
Helsingin virkamiehet esittävät kansallisen kaupunkipuiston valmistelun lopettamista. Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piiri ja Helsingin luonnonsuojeluyhdistys pitävät hallinnon perusteluja virheellisinä. Järjestöjen mukaan puiston haittoja on liioiteltu mutta esimerkiksi lähiluonnossa ulkoilun terveyshyötyjä ei ole arvioitu. Järjestöjen mielestä puisto tulee perustaa laajimman vaihtoehdon (VE1) mukaisesti.
”Poikkeustilakevät 2020 on osoittanut Helsingin nykyisen viheralueverkoston korvaamattoman arvon helsinkiläisten viihtymisen ja terveydestä huolehtimisen kannalta”, luonnonsuojeluasiantuntija Keijo Savola Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piiristä arvioi.
Kaupunkipuiston valmistelukierros lähti liikkeelle vuonna 2016 valtuustoaloitteeseesta, jonka allekirjoitti valtuuston enemmistö. Sitä edeltäneen kuntalaisaloitteen allekirjoitti 7000 kuntalaista ja 81 yhteisöä.
Kansallisten kaupunkipuistojen tavoitteena on säilyttää kaupunkiluontoa ja rakennettua kulttuuriympäristöä laajana, eheänä kokonaisuutena – ”kaupunkilaisten olohuoneena”. Suomessa on yhdeksän kansallista kaupunkipuistoa (Hämeenlinna, Heinola, Pori, Hanko, Porvoo, Turku, Kotka, Forssa ja Kuopio).
Jos kaupungin virkamiesten esitys hyväksytään kaupunkiympäristölautakunnassa, Lauttasaaressa esimerkiksi Ryssänkärki jää vaille lainturvaa, ja sinne voidaan rakentaa. Lauttasaari-Seura on laatinut kannanoton Kansallisen kaupunkipuiston puolesta.
Kannanoton mukaan kaupungin tulee huolehtia säilyttävästä ja eheyttävästä kaupunkikehityksestä sekä ottaa huomioon viheralueet kaupunkilaisten fyysisen ja henkisen hyvinvoinnin edistämisessä. Kansallinen kaupunkipuisto on Seuran mukaan erinomainen mahdollisuus varmistaa arvokkaiden luonto- ja kulttuurihistoriallisten aleiden säilyminen.
Kansallisen kaupunkipuiston valmistelusta päätetään Helsingin kaupunkiympäristölautakunnassa tiistaina.
Lue lisää Lauttasaari-Seuran kannanotosta.